maanantai 13. kesäkuuta 2016

Kukas sen kartanon omistikaan?

Edellisellä Museoviraston rekisteriportaaliin antamallani palautteella ei ollut korjaavaa vaikutusta. Osoittaakseni uskoa parempaan lähetin äsken palautetta toisesta kohteesta. Koska haluan muistaa, mitä tuli tehtyä kopsasin täyttämäni tiedot tähän. Mahdollistaa myös jälkiseurannan.
Muinaisjäännösrekisteri id: 1000001693
nimi: Gumtäkt gård Kumpulan kartano
kunta: Helsinki

"1500-luvulta 1700-luvulle kartanon omisti Jägerhornien suku. " En oikein ymmärrä tätä lausetta kun vuoden 2011 inventointiraportissa (pdf) saman kohteen (ja kohteen 1000001692) kohdalla lukee
"Sten Sture luovutti 27.9.1498 Oluf Lydichssonin leskelle kirjeen, jossa tilojen rälssioikeus vahvistettiin. Keskiaikainen säteri päätyi 1600-luvun lopulla Helsingin kaupungin pormestarin pojalle tullitarkastaja Augustin Larssonille, joka aateloitiin Svansström-nimellä"
Myöskään Kumpula forumin selvitys ei mainitse Jägerhorn-nimeä.
Kumpula forumin teksti näyttää siltä, että kylää ei kukaan ole koskaan totisesti selvittänyt. Täytyy käydä huomenna kirjastossa katsomassa mitkä osat faktoista löytyvät alareunassa mainitusta Markku Kuisman pitäjänhistoriasta.
Lisäys 15.6.2016 7:20. Linkittämäni Kumpula-tekstin kirjoittaja kävi ystävällisesti täällä kommentoimassa ja täydentämässä lähdelistaansa. Kuten arvelinkin, se oli pidempi kuin isovihan jälkeistä aikaa käsittelevä Kuisman kirja. Mutta koostuu tutkimuksista, joissa Kumpula ei ole ollut pääosassa ja uskoisin, että "totisella selvityksellä" joitakin epämääräisiä ilmaisuja sekä aukkoja saisi selvennettyä ja täytettyä.
Sitä ennen voisi yrittää saada harjoitustyön kävelykierroskäsikirjoituksen hieman Kumpulasta eteenpäin.

Kuva (rajattuna&peilikuvana) Statesville Female Collegen vuosikirjasta "Auf Wiedersehen" (1910)

3 kommenttia:

  1. Kumpula-seuran sivuilta löytyvän artikkelin varhaisimpia aikoja käsittelevä osa ei löydy Kuismalta, vaan on yhdistetty tiedoista, jotka ovat Tapio Salmisen pari vuotta sitten ilmestyneestä kirjasta "Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika". Sivun ylläpitäjältä vain on jäänyt ko. eepos pois lähdeluettelosta.

    VastaaPoista
  2. jatkokommentti: Nimissäni oleva artikkeli Kumpula-seuran sivuilla: Lähteet ovat pääosin 3 kirjaa, edellämainittu Suomisen teos, ja Kuisman kirjoittamat Helsingin pitäjän historia 2. ja 3.
    Huomautan ylläpitäjälle, että lähteistä puuttuu osa, kiitos sulle huomiosta.
    Kaivoon pudonnut kirves on Ulla Koskisen mainiosta artikkelista "Aatelin aineellinen kulttuuri 1500-luvun lopulla", joka käsittelee Vesunnan Arvid Tavastin kartanoiden tavarainventaareja. (Ennen ja Nyt 10.1.2010). Kumpula-sivujen muut kartanon omistajaluettelot ovat jonkun muun jo kauan sitten laatimia ja vähän sekavia, niihin en ota kantaa.
    Terv. Outi Koste

    VastaaPoista
  3. Kiitos! Kirjallisuuslähteet siis parhaat mahdolliset.

    VastaaPoista