keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Kävely 1680-luvun Helsingissä (3/4)

Jäimme eilen Meritullintorille.

Jatka Aleksanterinkadulle ja pysähdy Mariankadun kulmassa.

Ritarihuoneen takana kulkevan Hallituskadun ja Mariankadun risteysalueella ei nyt kasva mitään, mutta 1600-luvun lopulla siinä oli maaherran residenssin puutarha. Risteyksen vieressä olevien Mariankadun talojen paikalla oli itse residenssi. Nytkin Mariankatu kulkee ylämäkeen eli residenssi rakennettiin näyttävälle paikalle. Vaikka se tehtiin puusta niin kaksikerroksisena ja punaiseksi maalattuna se on varmasti tehnyt vaikutuksen, mikä oli tarkoituskin.

Aikansa wow-arkkitehtuuria resurssien rajoissa. Nekin kaupungissa käyneet maaseudun asukkaat, jotka vain hämärästi ymmärsivät, mitä asioita maaherralle olisi voinut esittää, ovat tulleet ihmettelemään rakennusta ja sen sisäänkäynnin edessä seisovia vartiomiehiä.

Jatka sitten länteen Aleksanterinkatua kunnes olet Senaatintorin kulmalla.

Kuvittele torin keskelle, Aleksanterinpatsaan kohdalle, rivi rakennuksia pohjoisesta etelään. Itäpuolelle jäävä alue, joka on sinua lähempänä, oli 1680-luvulla Helsingin tori. Sen pohjoisreunalla oli kaupungin raatihuone, jonka viereen päättyi aiemmin mainittu Hämeentie.

Jatka Aleksanterinkadun reunaa Senaatintorin toiseen kulmaan.

Tämä puoli nykyisestä Senaatintorista oli kirkkomaa, jonka pohjoisreunassa oli kaupungin puinen Pyhän Hengen kirkko. Puisesta 1600-luvun kirkosta saattaa ensimmäiseksi tulla mieleen varsin ankea rakennus, mutta Helsingissä kirkkoa valaisi 6 kattokruunua ja kirkon sisäseinät olivat kauttaaltaan koristemaalattu uskonnollisin aihein. Malli oli saatu Ruotsista, jossa kirkkoihin reformaation jälkeen toteutettiin suuria kuvakertomuksia.

Kattokruunujen talikynttilät sytytettiin tietenkin vain jumalanpalveluksien ajaksi eli ne toivat melko ohimenevän tuoksun sisätilaan. Jatkuvampi ja kesäaikaan ajankin ihmisiä häirinnyt haju syntyi kirkon lattian alle haudatuista kuolleista helsinkiläisistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti