- Haastavin osa suoritettu eli Minerva-tori löydetty ja ennestään tuttu tyyppi moikattu. [Viikko sitten kyseisen henkilön kohdatessani olin vähällä esittäytyä uudelleen, vaikka olimme tavanneet ennenkin.]
- .@mikko_tolonen tuli tervehtimään ja kehui hackathon-ryhmien työintoa ja aikaansaannoksia. Pian nähdään
- Digital Humanities taas "cultural heritage research". Edelleenkään en ymmärrä. [Edellisen kerran ymmärtämätömyys selostettu tässä.]
- Ryhmien aineksina digitoidut sanomalehdet, Ylen metadata, @HRInfoshare & @KDKhanke ja EEBO TCP
- Ekana Ylen metadata, esittelijänä @anukoivunen . Tavoitteena muodostaa uusi Mitä missä milloin. Katalogi menneisyydestä. [Anu Koivusen jälkeen äänessä muutkin ryhmän jäsenet.]
- Sitten dataan ja käytännön haasteisiin. Klassikko: Omistajakaan eli Yle ei tunne dataa.
- Ylen ohjelmadata kattaa vain puolet lähetysajasta, sillä kyse arkistoiduista ohjelmista. Aukkoja m.m uusinnoista ja MTVstä
- En saanut kunnon kuvaa Kekkonen-graafista. Ihme piikki 1990. Nimi esiintyi jopa urheiluohjelmien metadatassa
— Jessica Parland (@JPvE) May 20, 2016
- Ylen metadatassa selvästi potentiaalia "yhteisen" kulttuurimme menneisyyden kaiveluun. Mutta onnistuuko myöh videoanalyysikin?
- Kakkosryhmä on tarkastellut Länsi-Pasilan muutosta tilastotiedon ja @Kaupunginmuseo'n valokuvien kautta [Tässä vaiheessa huomasin puhelimen akun heikon latauksen ja twiittailu muuttui säästeliäämmäksi.]
- Finnan kuvissa ei paikkatietoa, mutta haku kadunnimillä toimi. Analysoitiin metatietoja, @susannaanas yritti saada kuvat kartallekin
— Mikko Tolonen (@mikko_tolonen) May 20, 2016
- Kolmas ryhmä haki tekstien kierrätystä ennen vuotta 1700 julkaistuissa engl. kielisissä kirjoissa
- Lainaukset ilman attribuutiota olivat varhaisessa kirjoissa yleisiä ja hyväksyttyjä. Haettiin sitä mitä ja miksi 3 pilotilla. [Twiitittä jäi innovaatio, jolla tekstistä tehtiin "konelukuinen vertailuversio" poistamalla yksityiskohdat, joissa kirjoitusasuissa yleisesti vaihtelua.]
- Kierrätysanalyysiä saisi käyttää myös digitoituihin sanomalehtiin. Niistä toisenlainen projekti viimeisenä esityksenä.
- Siirtolaisuusartikkeleja haettiin sanomalehdistä yksinkertaisten avainsanojen lisäksi (sijaan?) esimerkkijuttujen tunnusmerkeillä.
- Syntyi mittari todennäköisyydelle, että juttu käsittelee siirtolaisuutta. Hyvä idea, mutta teknisiä haasteita toteutuksessa.
- Sanomalehtien siirtolaisuusmainintojen korrelaatio (pienellä viiveellä) siirtolaislukuihin visuaalisesti arvioiden huomattava.
Emigration from Finland in newspapers vs. actual reality: same trend #DHH16 #Helsinki pic.twitter.com/aFhYQpPKjM— Anni Sairio (@annisairi) May 20, 2016
- Hyvä pointti yleisöltä: Juttujen sisältö muuttuu ajassa eikä yksi opetussetti riitä. Nyt viiniä ja keksejä sekä posterit. Akku loppu. [Ei ollut keksejä vaan perunalastuja.]
Jokaisessa esityksessä oli jotain freesiä eli poistuin eri fiiliksissä kuin Hack4Heritage-finaalista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti