Vääpelin testamentti ja piian perintö

Testamenttien kuulutuksissa 1700-luvun sanomalehdissä on yleensä mainittu vain vainajan ja testamentinsaajien nimet. Poikkeuksen tekee sanomalehdessä Inrikes tidningar 12.5.1791 julkaistu ilmoitus vääpeli Adam Magnus Torellin kuolinpesästä.

Siitä oli testamentilla saamassa vainajan sisar, kirjansitoja Gunnerin leski Brita Maria Torell 100 plootua tai niiden arvon, lehmän, hopealusikan ja kultasormuksen. (Elias Gunner oli toiminut ammatissaan Porvoossa.) Toinen sisar, pastori Westrellin leski Sara Elisabet Torell oli saamassa vain yhden lehmän.

Kolmantena perijänä oli piika Brita Mattsdotter, joka oikeutettuna elatuksena (?) oli saamassa 50 plootua, kaksi lehmää, neljä lammasta, sian, 4 tynnyriä viljaa, isomman hopealusikan, kirstun, maalatun lippaan, patjan, kaksi tyynyä, topatun täkin sekä 9 vuoden palkan (2 riikintaalaria per vuosi).

Elimäen rippikirjassa (II) 1783-1790 Brita Mattsdotter on Raussilan puustellissa, mutta mikään merkintä ei selitä hänen saamansa perinnön määrää. Hän oli siellä jo rippikirjassa (II) 1776-1782, jossa ikänsä 37 ja Torellin 49 vuotta. Ja jo rippikirjassa (I) 1768-1776, mutta ei vielä rippikirjassa (I) 1761-1767. Ainakin parinkymmenen vuoden palvelus, siis.

Mitenkään ainutkertaista ei perinnön jättäminen naispalvelijalle ole. Kommissiomaanmittari Johan Taimelin jätti kaiken omaisuutensa taloudenhoitajalleen Catharina Pietolalle Siikajoella, vaikka ainakin veljensä oli edelleen elossa. Tästä testamentista ilmoitus sanomalehdessä Inrikes tidningar 8.2.1793.