Murhaajat lähtivät irtaimen omaisuuden ja talouden parhaan hevosen sekä vaunujen kanssa kohti Turkua. Heidät saatiin kiinni ja vietiin Hämeenlinnan linnanvankilaan.
Sysmän haudattujen tietoja ei ole kyseiseltä vuodelta eli sitä kautta ei pääse kiinni Reetin asuinpaikkaan tai tarkempiin henkilötietoihin. Mutta onneksi Suomen Sukututkimusseura on toistaiseksi malttanut olla laittamatta digitoimiaan Genos-artikkeleita lukkojen taaksi. Google tarttuu Åke Backströmin artikkeliin Reeth-suvun myöhäispolvista, jonka mukaan kyseessä oli Alexander Magnus, f. 1713. Hänen kohdallaan Backströmin lähteenä on Emil Nervanderin artikkeli Menneiltä ajoilta. Eräs suomalainen aatelis-suku katoaa erämaahan. Luuhangolta saatujen lähteiden mukaan. (Helsingin kaiku 36/1909).
Nervanderin artikkelin mukaan Reet oli vaikuttanut ahkerasti pitäjän ja seurakunnan asioihin. Ainakin saanut läpi Luhangon kappeliseurakunnan perustamisen. (Luhangan ympäristökasvatusmateriaaleissa on esiteltynä Reethin vanha kirkko ja hautausmaa.)
Reethin "murhasta on kaksi hiukan erilaista kertomusta". Luottavana pitämänsä Luhangon ensimmäisen kirkkoherran Olof Nevanderin kirjallisen selonteon Nervander oli lahjoittanut Suomen Muinaismuistoyhdistykselle, jonka arkistossa se on toivottavasti säilynyt. Syyllisiä olivat Reethin ruotsalaiset palvelijat, mutta usuttajina mahdollisesti paikalliset palvelijat.
Sysmän historia teoksessa on myös käsitelty tätä murhaa. Oliko niin, että nimismies oli ollut menossa tapaamaan Reethiä tämän vastikään palattua palvelijoineen Ruotsista, mutta murhaajat olivat tulleet hurjaa vauhtia reellä vastaan. Perillä syy oli valjennut nimismiehelle ja oli ryhdytty takaa-ajoon. Kuhmoisissa, Päijänteen länsipuolella murhaajat oli saatu kiinni. Murhasta oli haastateltu 1850-luvulla erästä vanhaa rouvaa, joka oli ollut nuori tyttö murhan aikaan, mutta muisti tapahtumat vielä oikein hyvin.
VastaaPoista