tiistai 16. helmikuuta 2016

Totuuksia Bodomista

Selatessani Mari Rakkolaisen lisensiaattityötä löytääkseni hämärästi muistamani Munkkiniemen varkauden huomasin myös maininnan Bodomin omistuksesta. Sivulla 47 hän kirjoittaa, että Julius Sundin "vaimon perintöratsutila Bodom oli siirretty puolestaan Juliukselle ja sen hän oli pantannut heti velkojensa katteeksi." Tämä oli osa vuonna 1738 tehtyä sopimusta, joka kirjattiin raastuvanoikeuden pöytäkirjaan 21.4.1744
Pöytäkirjasta saan tolkkua sen verran että puhutaan myynnistä Anders Söderstedtille. Tämä nimi esiintyy kartanon omalla verkkosivustolla, josta Collinuksen tytär ja vävy on häivytetty näkymättömiin:
Daniel Thorsberg, rahastonhoitaja 1674-1682
hänen vävynsä Sven Brenner, kirkkoherra 1683-1704
hänen perillisensä 1704-1707
hänen kälynsä mies Abraham Collinus, kirkkoherra 1708-1736
Anders Ersberg, kersantti 1737-1738
Anders Söderstedt, manttaalikomissaari 1738-1744
hänen leskensä 1744-1747
No, se että listaus ei ole turhan tarkka käy myös ilmi Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin tuomiokirjaotteesta:
KA mf. ES 1891 (ll 26) Espoon käräjät 17.–18.5.1709 s. 276 (Såssom Rector Scholæ i Tafwastehuus högwäll:de Mag:r Michael Sadeel 4219 har d: 15 nästl: Decembr: försålt des Pupills Anna Margareta Brenners Rusthåld Bodom till Capplan H: Abraham Collin för 900 D:r Kopp: M:t; Altså Upbödz nu första Reesan effter bem: Capplans begieran samma Rusthåldz Stoms Börde och Skatterettigheet, så wijda den der af består, der emot ingen klandrade);
Collinukselle myyneen Sven Brennerin perillisen nimi siis Anna Margareta Brenner.

Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin mukaan Sven Brenner "omisti Backbyn ja Bodomin ratsutilat". Backbyn vaiheisiin 1800-luvun puolella perehdyin kirjoittaessani Flachenius-kirjaa. Flachseniuksien ja Sundien välillä on avioliittoja, mutta tässä ilmaantunut yhteys lienee sattumaa.

Kyösti Väänäsen paimenmuiston mukaan Collinus "hankki 1700-luvun puolella omistukseensa Pakankylän (Backby) ja Bodomin (Puotila) ratsutilat". Väljähkösti rajattu aika pitää edellä lainatun tuomiokirjaotteen mukaan Bodomin osalta paikkansa. Mutta mistä on keksitty suomennos Puotila, kun Bodomia yleensä kutsutaan suomeksikin Bodomiksi ja ainakin Maanmittauslaitoksen kartoissa (*)  ja Wikipediassa käytetty suomennos on Puotinen, jota en tätä hutkimusta ennen ollut koskaan kuullutkaan?

(*) Kartan Maanmittaushallitus : Maanmittaushallituksen uudistusarkisto : Espoo : Puotinen / Bodom; Bodom och Gunnars: Karta öfver egorne med skogens delningsbeskrifning 1775-1775 (B7:4/1-7) vertailu nykytilanteeseen oli minulle ylivoimainen tehtävä ennen kuin käänsin karttapohjoisen ylöspäin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti