lauantai 6. helmikuuta 2016

Sund, Östersundom ja Helsinki

Kuvittelin itseni kipeäksi alkuviikosta ja Petter Sund -projekti ei saanut suunniteltua aloitusta. Asioilla voi olla yhteyttä? Pakersin sentään perjantaina ensimmäisen version tekstistä, jolla todistelen, että isonvihan jälkeen Helsinkiin tullut Hans Sund ei ollut Petterin poika, kuten joissakin sukutauluissa on esitetty.

Tästä huolimatta. kun muistiinpanoistani löytyi tieto asuinkorttelistaan Tukholmassa niin leikin Stockholmskällanin karttavertailulla, joka on oikeastaan vertailussa parempi kuin päällekkäiset kartat. Rinnakkain voi valita mitkä tahansa kartat, jotka pysyvät samassa kohdassa ja koossa.


Tein myös verkkohakuja, jotka osuivat Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston selvitykseen 2009:1 Lounais-Sipoosta Helsinkiä − Maaseudusta kaupunkia. Sosiokulttuurinen selvitys liitosalueesta. Hans Sundin hankkimasta Östersundomin kartanosta (Karlvik) siinä kirjoitetaan m.m.
Karlvikin kartanon historia on mielenkiintoinen ja värikäs. Aatelisia omistajia edustavat suvut von Hofven, Patkull, Gyllenroth ja af Enehjelm. Usein aatelissukujen edustajat asuivat jossain muualla ja antoivat kartanon maat vuokralle talonpojille.
Ensimmäinen karaktäärirakennus on 1680-luvulta ja se sijaitsi luultavimmin samassa paikassa kuin nykyinen kartano. Ehtona sille, että säteriä ei takavarikoida valtiolle, oli että säterillä oli edustava talo sekä kaikki tarpeelliset ulkorakennukset. Östersundomin kartanosta tuli kuitenkin majuripuustelli majuri Patkullin asettautuessa kartanonherraksi.
Anders Hellenius, joka myöhemmin aateloitiin nimellä af Enehjelm, osti vuonna 1760 Östersundomin kartanon ja laajensi kartanon maita.
Aateli, shmaateli jälleen kerran. Kun selvitys liittyy Helsingin Sipoolta pakolla ottamaan maahan, niin eikö olisi ollut mielenkiintoista huomauttaa, että kartano oli isonvihan jälkeen helsinkiläisen porvarin omistuksessa? Jonka lesken hallintakauden jälkeen omistus siirtyi vävylle, joka sattui päätymään aateliseksi. (Kartanoa esitellään toisaalla valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä.)

Vuonna 1753 valmistunut Östersundomin kirkko. Kuvaaja MrFinland CC BY-SA 3.0
Helleniuksesta puheenollen. Lapsiensa kasteet tarjoavat yhden ajoituksen Sund-nimen muuttumisesta muotoon Sunn. Hansin hautajaispainatteessa ja Hansin perukirjassa 1736 lukee päivän selvästi Sund. Hansin tytär Elisabet on Sund Haminassa ja Vehkalahdessa 1732, 1736, 1738 ja 1739, mutta Sunn Helsingissä 1744, 1751 ja 1752. Hänen veljensä, johon Hansin mieslinja päättyy, on isänä kastetuissa ensimmäistä kertaa vuonna 1750 ja käyttää nimeä Sunn.

Petterin Isak-pojan poika Johan on kasteluettelossa Sund vielä vuosina 1756, 1759 ja 1762, mutta Sunn vuonna 1764. Veljensä Carl Magnus on Sunn jo mennessään naimisiin Iitissä 1761 ja säännöllisesti lastensa kasteissa tämän jälkeen.

Nimen vaihdossa siis runsaan (?) kymmenen vuoden ero. Ajoitusta voi tarkentaa henkikirjoista, mutta onko se senkään jälkeen todiste millekään? SAOB:n mukaan sund ja sunn ovat rinnakkaismuotoja sekä adjektiiville että substantiiville.

2 kommenttia:

  1. Meillä Munkkiniemen kartano -kirjassa Sund-suku esiintyy ihan lyhyen maininnan verran kartanon haltijoina (ei ollut vielä hankittu perintöoikeutta, niin eivät olleet omistajia s. 20) ja siinä samassa yhteydessä tuo nimenmuutoskin. Kyseessä on lähinnä kirjallisuuteen perustuva loppuviittein varustettu tietokirja ja muistelisin, että nuo kohdat olivat lähinnä Markku Kuisman Helsingin pitäjän historioista.

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Käsissäni oli jo aiempi Munkkiniemi-kirja enkä ollut tietoinen tuoreemmasta. Siinä aiemmassakin mainittiin kruununtilana olo ja käsikirjoituksessa pitää tietenkin olla tarkempi omistus- ja hallintasanojen kanssa. Östersundomin kohdalla en asiaa tarkistanut.

    VastaaPoista