lauantai 27. helmikuuta 2016

Museaalista

1) Olin tiistai-iltana kuuntelemassa Bernadette Lynchin esityksen The Museum As Contact or Conflict Zone?. Hän rinnasti museoiden "mukaanottavan" (participatory) yleisötyön kehitysmaayhteistyöhön, jossa antajalla on hyvät tarkoitukset, mutta valta ja odotukset kiitollisesta vastaanotosta. Saajasta tehdään riippuvainen avusta. Ja kas, museoiden yleisötyön tarkoitus lienee "sitouttaa" kävijät?

Britanniassa keskustelu julkisella rahalla ylläpidettävistä museoista johti ajatukseen, siitä, että kansalaisilla oli oikeuksia niiden suhteen. Tästä on syntynyt haastetta, konflikteja, väittelyä ja vuoropuhelua, jotka Lynch näki hyvänä asiana. Mutta kun hallinto on päättänyt tuoda talouden rinnalle mittariksi hyvinvoinnin, museoiden odotetaan tuottavan "onnellisuutta" eli ristiriitoja ei tuoda esille ja museot voivat jatkaa hyvin perinteisellä tavalla.

2) Topelius kuvaa päiväkirjassaan (Kootut teokset XIII, 1932 s. 585-586) käyntiään 14.2.1839 Yliopiston museoissa. Mukanaan oli äitinsä, sisarensa ja muutama muu.
Molemmissa museoissa - "oi kuinka kummallisia otuksia, ja linnut! ja apinat! ja hirvi! ja mammutinhammas!" ja paljon muuta. [...]
Senjälkeen Merkillisyyshuoneessa, katsoimme Tsaari Pietarin talon nurkkaa, kun hän rakensi Pietaria, persialaisia aseita ja Etelämeren pukuja ym. roskaa. 
3) Kirsti Mannisen kirjoittama ja Inge Löökin kuvittama Museohiirten aikamatka (2010) oli erikoinen lukukokemus. Kaksi hiirtä lensivät päivänvarjolla kierroksen Itä-Uudenmaan museoissa sekoittaen aikatasoja niin, että menin täysin sekaisin.

Tarkoituksena lienee ollut, että lasta museoon viedessä voidaan palauttaa mieleen kyseinen kirjan tarina ja etsiä siinä esiintynyt esine tms. Tai että lapset alkaisivar ruikuttaa pääsyä museoon? Tämä ainakin toimi, sillä aion pyrkiä käymään joissakin Itä-Uudenmaan museoissa ensi kesänä.

4) Opinnäytteitä
5) Ja muuta
klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti