tiistai 9. helmikuuta 2016

Espoon tulli Helsingissä

Voi minua syntistä! Kirjoitin joulukuussa Espoon tullin luona asuneesta puutarhurista enkä vaivautunut tarkistamaan sen sijaintia puhumattakaan, että olisin sen esittänyt tekstissä.


Korjauksena yllä saksalaisen Baedeker-matkaoppaan Russland. Handbuch für Reisende vuoden 1888 painoksen kartta, johon tulli on merkitty tuolloisen Arkadia-teatterin luokse. Arkadia-teatteri huutokaupattiin vuoden 1907 lopulla ja Velikulta 24/1907 kuvitti sen edesmenneiden teatterimiesten hengillä ja juutalaishahmoilla.
Teatteri on mennyttä, samoin kuin karttaan merkitty satamaradan alku, mutta jälkimmäisen tilalle tehty Baana auttaa ehkä parhaiten sijainnin hahmottamisessa.

Espoon tulli on pitkälti unohtunut, mutta Mannerheimintie 108/55:n kohdalla oleva kivipaasi on herättänyt parikin kysymystä kirjastolle. Kummankaan vastauksessa ei selvennetty tullipaikan ajoitusta, vain paikkaa. Sittemmin paikalle Kaupunginmuseon kiinnittämän muistolaatan mukaan
Kaupungin ensimmäinen läntinen tulli oli 1640-luvulta 1820-luvulle nykyisen Eteläesplanadin ja Fabianinkadun kulmassa. Sieltä tulliportti siirrettiin Mannerheimintielle Aleksanterinkadun länsipään kohdale. 1830-luvulla portti pystytettiin nykyisen Arkadiankadun kohdalle, josta se siirrettiin 1900-luvun alussa tälle paikalle.
Näin siis siirtyi varsinaisen kaupunkialueen raja eli nykyaikaisittain susiraja kohti pohjoista. Susirajalta se totisesti vaikuttaakin, sillä Hufvudstadsbladet raportoi 14.2.1880 susihavainnosta Tallgrenin huvilalla Espoon tullin luona.

Apropoo kaupungin alku. Kun lapsena tulin Kokemäeltä käymään Helsingissä, pidin "kaupungin porttina" ylikulkukäytävää Huopalahdentiellä. Silloin ei Kokemäellä ollut vielä ensimmäistäkään alikulkua ja ylikulkuja ei ole vieläkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti