tiistai 5. tammikuuta 2016

Pitäjänkirjurin vaimo ja rippikirjan suhde todellisuuteen

Johanna Elisabet syntyi 8.12.1812 Sotkamossa. Hänen isänsä Johan Cajan oli Sotkamon nimismies. Johannan isoveli Karl August aloitti yliopistossa 1819 ja pikkuveli Johan Fredrik 1832.

Johanna jäi Sotkamoon, jossa hän 20.10.1833 meni naimisiin Reinhold Castrénin kanssa. (Tällä ylioppilasveljet Lars Magnus ja Julius.) Eliel Aspelin-Haapkylän mukaan avioliitto solmittiin "vastoin omaistensa neuvoja" ja "heidän perustamansa koti tuli yhtä varattomaksi kuin lapsi- ja kärsimysrikkaaksi".

Reinhold omisti (Aspelin-Haapkylän mukaan) Yli-Sotkamon Hyttilän, jossa perheen 7 lasta syntyivät vuosina 1834-1845. Reinholdilla oli virka pitäjänkirjurina ja maatalouden olisi voinut saada tuottavaksi. Mutta edelleen Aspelin-Haapkylää lainaten Reinhold
eli säännöttömästi sekä laiminlöi tehtävänsä ja perheenisän yksinkertaisimmatkin velvollisuudet. Ollen suuri hevosintoilija sanotaan hänen pitäneen parempaa huolta hevosistaan kuin lapsistaan; hän talutti hevosensa aittaan syömään viljaa lasten kaivatessa leipää, ja kun hän palasi matkoiltaan, joilla oli ajanut kilpaa muitten hevoshuijarien kanssa, ei hänen kotiatulonsa ollut omaisille iloksi. Kerrankin hän oli ajanut kumoon kiviläjään ja kauan kesti ennenkuin hänen siitä saamansa haavat ja kuhmut paranivat. 
Vuosien 1847-49 välillä perhe muutti Ala-Sotkamon Tervon tilalle, jossa Reinhold kuoli 12.5.1849. Johanna jäi taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen kuuden tuolloin elossa olleen lapsen kanssa. Vanhin lapsista, 14-vuotias tytär Emelie, kuoli 20.10.1850. Rippikirjaan Johannalle on merkitty Tervosta ehtoolliskäyntejä vuoteen 1854 asti.

Sotkamon kirkkoherra Carl Benjamin Ståhlbergin vaimo Hedvig Gustava oli Johannan sisko ja seuraavassa rippikirjassa Johanna ja viisi lastaan ovat pappilan sivulla. Rippikirjan mukaan tytär Amanda Gustava (s. 1841, presidentti K. J. Ståhlbergin äidinäiti) sai muuttokirjan Ali-Tornioon 1859, vanhin elossa ollut poika Johan Adolf (s. 1839) muuttokirjan Rovaniemelle 1864 ja Reinhold (s. 1843) Ouluun 1876. Carl Alfred (s. 1845) häviää Sotkamosta rippikirjan vaihdossa 1865-66.

Kirkonkirjaa katsoen näyttää siis siltä, että lapset ovat äitinsä kanssa aikuisikään. Mutta Aspelin-Haapkylä kertoo, että
Äiti oli nääntymässä kuormansa alle, eikä muuta neuvoa ollut kuin hajottaa lapsilauma, lähettää toinen toisaalle, toinen toisaalle varakkaampien sukulaisten hoidettavaksi. Silloin nuorin lapsista, Kaarlo eli Kalle, niinkuin häntä kotona ja toverien kesken nimitettiin, 1851 joutui setänsä Lauri Maunu Castrénin luokse

Siis ainakin yksi lapsista (ja todennäköisesti muutkin) olivat muualla jo ennen kirjausta pappilan sivulle. Aspelin Haapkylä valoittaa myös asumisen todellisuutta. Pappilan sivu ei tarkoita pappilan rakennusta vaan Johanna
asui häntä varten muutamalle niemelle pappilan maalle rakennetussa kaksisuojaisessa asunnossa, erään vanhemman sisaren, Eva Sofia Cajanin, ja sen lapsen kanssa, jolle vähämielisyytensä tähden ei ollut rakkautta ja kärsivällisyyttä muualla tarjona, kuinka äiti ansaitsi pienen kodin tarpeet suorittaen ompelu- ja muita töitä pitäjäläisille ja kuinka hän hiljaisen, rakastettavan luonteensa vuoksi oli kaikkien suosima, niin että "Johanna täti", joksi häntä sanottiin, ehdottomasti oli tarpeellinen niin iloisten kuin surullistenkin juhlien valmistuksissa ja vietossa ympäri pitäjää. 
Lähteet:
Eliel Aspelin-Haapkylä: Muoto- ja muistikuvia I
Sotkamo rippikirja 1841-1847 I s. 2311841-1847 I s. 1291849-1855 I s. 136, 1856-65 I s 2821866-1875 s. 370
Kuva: Hilkka Finnen kuvitusta kirjaan Kylän lapset (1880)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti