lauantai 8. elokuuta 2015

Lyhyitä juttuja

Köyhä rukoili usein almua rikkaalta, vaan ei saanut muuta kuin toria. Vihdoin kun rikkaan toinen jalka tuli kipiäksi, niin hän ainoi kerjäläiselle jotakin, että hän pikemmin tulis terveeksi. Mutta kerjäläinen rukoili Jumalata, että rikkaan toinenki jalka tulis kipiäksi, jonka kautta toinen käsikin tulis laupiaksi ja anteliaksi.

Kuin Fursti kerran vaatei kahdenkertaista tiuntia alammaisiltansa, vastaisit he: Sillä ehdolla me annamme, että Teidän Furstillinen Armonne toimittaa meille kahdenkertaisen elon pelloistamme.

Yksi Korprali pyysi ja sai Kapteniltansa permissionin kahdeksi kuukaudeksi. Hän läksi pois ja oli teillänsä kahdeksantoistakymmentä viikkoa. Palattuansa uhkais Kapteni rankaista häntä, mutta hän varjeli itsensä sillä että hän luuli joka kuukaudessa olevan 9 viikkoa; koska hänen palkkansa maksettiin sen räkninkin jälkeen.

Upsieri, joka oli sotatappeluksessa ollut, ylpeili siitä paljo, ja kuin häntä kysyttiin, mitä hän siinä oli matkaan saattanut? vastais hän: jo, minä löin jalaan poikki yhdeltä — miksette lyönet pikemmin päätä? sanoi toinen. Sillä se oli ennen jo poishakattu, vastais upsieri.

Roua, jolla oli oppinut mies, joka alati oli kirjain keskellä huonessansa, sanoi kerran hänelle: minä toivoisin olevani kirjan, epäilemätä rakastaisit sinä minua silloin enämmin. Niin totta, sanoi mies, jos pikemmin olisit almanakka, niin saisin minä joka vuosi uuden 4:llä killiinkillä.

Jutut: Turun Wiikko-Sanomat 30.7.1831
Kuva: Daniel Nyblinin mv-valokuva Albert Edelfeltin maalauksesta Veräjällä (1889)
klo Ei kommentteja:

perjantai 7. elokuuta 2015

Matkapassi Kauttuan ruukille

Verkkohakujen perusteella Stockhus/Stockhaus-suku on jo hyvin tutkittu, mutta ehkä jotakuta kuitenkin kiinnostaisi esimerkki perheen siirtymisestä uuteen työpaikkaan Tukholman kaupunginarkiston digitoimien matkapassien (joista täällä aiemmin yksi juttu) joukosta.

Lähtöpisteenä 4.9.1787 on Ferna bruk, jolla lienee tarkoitettu Ruotsin puolen ruukkia, joka on toisinaan kirjoitettu myös Färna. Se sijaitsee noin pari sataa kilometriä Tukholmasta luoteeseen.

Välipysäyksessä 21.9.1787 Tukholmassa passia käyttivät
  • Peltisepän kisälli Lars Ersson Stockhus
  • vaimonsa Caisa Olofsdotter Skog
  • poika Eric, 7 v.
  • tytär Caisa 4 v.
  • sisar Anna 25 v.
Passissa on kerrottu, että he ylittäisivät Pohjanlahden laivuri Hinric Östmanin kyydillä Raumaan ja jatkaisivat sieltä maanteitse Kauttuan ruukille.

Perille he pääsivät ja sukulaistensa kanssa samalle rippikirjan sivulle. Syntymäaika vahvistaa, että Lars on sama kuin sukututkijan tuntema, joka oli syntynyt Gunnilbon pitäjässä.


klo 2 kommenttia:

torstai 6. elokuuta 2015

Merituulen tuomaa

Kuva tunnelmista laivan kannella on kirjasta America revisited ... Illustrated, etc (Digitointi British Library, jakelu Flickr Commons).

Jos moinen voimistelu ei kiinnosta niin virtuaalipurjehdukselle voi lähteä lukemalla Rauman merimieshuoneen arkiston laivapäiväkirjoja. Muiden merimieshuoneiden arkistoja ei vielä ole laajemmin digitalisoitu, Oulusta on tarjolla vain yksi laivapäiväkirja.

Rehellisyyden nimessä elävämmän kuvan tarjoaa Jari J. Tuomiston blogissaan referoima kirjoitus
Sananen vuoden 1882 merioloista – Kirje veikolleni.

John Nurmisen säätiöllä on käynnissä projekti Loki, jonka
tavoite on tuoda kulttuuriperintö ihmisten luo helpommin, useammin, rikkaammin sekä ilman aika- ja paikkasidonnaisuutta. Projektin tausta piilee säätiön tarkoituksessa: merihistorian ja merenkulun kulttuuriperinteen vaaliminen. Ja koska rajaus merelliseen kulttuuriperinteeseen koskettelee enemmän sisällön teemoja kuin muotoja, tähtää projekti lopulta kaiken suomalaisen kulttuuriperinnön näkyvyyden ja käytön tehostamiseen ja rikastamiseen.
Projektin etenemistä voi seurata sen blogista. Ei rss-syötettä, joten minulta seuraaminen tulee kyllä unohtumaan.

Ja niinpä Ylen uutisen kautta tuli tietooni Loki-palvelu, joka
on merellisen kulttuuriperinnön pilottipalvelu jonka ovat toteuttaneet yhteistyössä John Nurmisen Säätiö, Merikeskus Forum Marinum, Suomen merimuseo sekä Ålands Sjöfartsmuseum. Ensimmäisenä kesänään 2015 Loki esittelee merimuseot ja muut merelliset kohteet kaupungeissa Kotka, Maarianhamina ja Turku. 
Ylen uutisen mukaan
palvelun kävijöiden toivotaan julkaisevan omat muistonsa ja merihistorialliset tietonsa kustakin kohteesta. Palvelu on suunnattu käytettäväksi sekä museokäynnillä että paikasta ja ajasta riippumatta. Loki on rakennettu toimimaan myös mobiilissa.[...] Meriaiheisen pilottivaiheen jälkeen palveluun on tarkoitus ottaa mukaan koko kotimainen kulttuurikenttä.
Salakuljetus Suomeen on lähes aina hyödyntänyt merta. Turun yliopiston kansatieteen opiskelijat ovat valmistaneet salakuljetusta käsitelleen kurssinsa päättötyönä laajan verkkonäyttelyn aiheesta.

Loisto-sivustolla on tietoa Varsinais-Suomen saariston historiasta ja nykyisyydestä.

Family History Books (Family Search) kokoelmassa tuli vastaan Finlands skepps-kalender för år 1851, 1864 ja Finlands skeppskalender = Suomen Laiwakalenteri : 1882;

Sivustolla Väylien varsilta on esitelty Suomen historialliset merimerkit ja luotsipaikat. Helsingin yliopiston merihistorian sivulle on linkitetty myös MERIHISTORIAN SEMINAARITÖITÄ, TUTKIELMIA HYLYSTÄ Vrouw Maria 1771 ja TUTKIELMIA HYLYSTÄ Kronprins Gustav Adolf 1788.

Sotamuseo on jakanut verkossa näyttelyjulkaisun Sukellusveneet Suomessa

Ja opinnäytteitä
klo Ei kommentteja:

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Suomen ensimmäinen baptisti

Ruotsin baptistien edustajan raportti julkaistiin lehdessä The Gospel Herald 1.8.1869:
From Sweden, Air. Drake gives a most pleasing account of "the first Baptist in Finland," a young Finlander who has returned to his own land, after voyaging far and travelling in India, England, and other countries; and has evidently brought with him the gospel in his heart, and is ready to make it known among his own people. "Thus," says Mr. Drake, "the Lord has opened a door in this country, for none but a Russian subject would be permitted to labour here in missionary work."
Intiassa, Englannissa ja muisssa maissa kulkenut suomalainen oli palaamassa Suomeen ja valmiina levittämään baptistien uskoa. Kenestä mahtoi olla kyse?

Wikipedia tietää kertoa, että baptismi sai ensiksi jalansijaa Ahvenanmaalla ja sitten ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Ensimmäinen suomenkielinen seurakunta perustettiin 1870 Luvialle. Uusi Suometar 10.05.1871 värittää kuvaa:
Baptismia Luvialla. Yksityisessä kirjeessä kerrotaan Luvialta, että eräs merimies, joka noin kymmenen vuotta takaperin karkasi sieltä, mutta viime syksynä palasi kotitienoillensa, siellä on ruvennut käännyttämään ihmisiä Baptistain uskoon, johon hän ulkomaalla ollessansa on kastettu. Hän on talven kuluessa pitänyt luennoita siellä täällä, ja kulettanut jälissänsä kuulijoitaan (parhaasta päästä naisia) saaaresta saareen, ja ulottanut vaikutustansa Ulvilaankin. Pääsiäis-aikana kastettiin seitsemän henkeä meren avannossa, johon ne paratiisin puvussa pistettiin. Kuinka hyvää tuo kylmä kylpy on heille tehnyt, ei kirjoittaja sano tietävänsä, mutta he luulevat itsensä nyt niin pyhiksi, ett'eivät enää voi syntiä tehdäkään; jos tämä kuitenkin tapahtuisi, ei vika ole heidän mutta Jumalan. Kaikki omaisuus on yhteinen. Kirkot, papit, hengelliset kirjat (paitsi Uusi Testamentti) ovat vaan liiallista tavaraa.
Ruotsissa luulisi olleen tiedossa Ahvenanmaan ja Pohjanmaan aktiviteetti, joten "Suomen ensimmäisellä baptistilla" on varmaankin tarkoitettu tätä merimiestä.

Valokuva Intiasta 1800-luvun puolivälistä. SMU Central University Library, Flickr Commons
klo Ei kommentteja:

tiistai 4. elokuuta 2015

Helsingistä osoitteita ja vähän muutakin

1) Porin lisäksi Kansalliskirjaston digitoimissa aikakauslehdissä on melko kattavasti Helsingin osoitekalentereja. Enemmänkin voisi olla, sillä luetteloiden tekijänoikeus on vain 20 vuotta - minkä Kansalliskirjasto oletettavasti tietää!?
Useimmissa näissä varmasti (toivottavasti) mukana Kirurginen sairaala, jonka yllä näkyvä kuva löytyi Kansanvalistusseuran kalenterista 1889 (Kansalliskirjasto, Aarteet)

3) Kirurginen sairaala ei ole mukana Sibeliuksen poluilla, vaikka niille näyttävätkin kuuluvan lähes kaikki keskustan kulmat. Mukana myös paikkoja Hämeenlinnasta, Loviisasta, Tuusulasta ja Järvenpäästä.

4) Sivusto Vanhakaupunki - Helsingin kehto ansaitsee linkityksen. Kaupunginmuseokin ollut mukana tekemässä, mutta onko heidän sivuilleen tätä linkitetty? Metropolian osuuteen liittyi mobiiliopastus, jolle sopivaa laitetta en omista. (Liekö toimivakaan neljän vuoden jälkeen?) Sovelluksen tekijä on Anniina Alamäki ja lisätietoa on lopputyössään Laajennetun todellisuuden web-sovellus mobiiliympäristöön.

5) Mobiilioppaista puheen ollen... Alkukesän Seinätön museo - läpikäynnissä kuuntelin muiden ohessa Sotamuseon äänioppaan ja Helsingin kaupunginmuseon kävelykierroksen. Jälkimmäisessä väitettiin Havis Amandan kohdalla, että "Lähes 100 vuoden ajan ovat korkeakouluopiskelijat vappuaattona klo 18 pukeneet Amandan pään peitoksi mustavalkoisen ylioppilaslakin.” Ei tarkalleen otettuna pidä paikkaansa sillä lakitusaika siirtyi keskiyöstä kuuteen vasta vuonna 1978, kuten Wikipedia osaakin kertoa.
6) Vuoden 1920 paikkeilla julkaistussa kirjassaPeoples of All Nations Vol. 3B. Esthonia to France oli Helsingistä nämä minulle aiemmin tuntemattomat torikuvat.


7) AMK-töissä vuodelta 2014 hahmottuu aikasarja ja teema?
8) Muita opinnäytteitä Helsingistä
Kuva Helsingin kaiku : kuvallinen viikkolehti no 21-22/1904

9) Ja lopuksi vaikutelma Helsingistä vuonna 1932 Zara Witkinin kirjasta An American Engineer in Stalin's Russia: The Memoirs of Zara Witkin, 1932-1934. Berkeley:  University of California Press, 1991.
The great railway station, designed by Saarinen, dominated that section of the city. Austere, powerful, massive, it embodied the spirit of the country. It seemed to grow out of the soil rather than to have been built upon it. I climbed to the tower to obtain a view over the city. For a long while I watched its red and gray buildings, its squat hills and surprisingly modern business section. As dusk fell, I came down. The station had a modern-looking barber shop. I entered, to be shaved. It was the cleanest shop I had ever seen. So skillful was the barber and so delightful the sensation of that shave that I went unrazored for two days to preserve the smooth, cool recollection. In the station restaurant, I got a fine dinner at an absurdly low price (the American dollar had not yet been devaluated). Then I went for a stroll through the city.
The shops were modern and well stocked, the streets well paved. Modishly dressed people filled the sidewalks. I was struck by the comparative absence of beggars and prostitutes, then so prevalent throughout Europe. 
klo Ei kommentteja:

maanantai 3. elokuuta 2015

Porin osoitekalenterin kertomaa

Olen kauan odottanut, että joku taho digitoisi osoitekalentereita. Paikallisten kirjastojen digikokoelmissa on tainnut muutamia olla, mutta esimerkiksi Helsinki ja Turku varmasti kiinnostaisivat monia. Lähinnä olen kytännyt Kansalliskirjaston digitointeja Dorian puolella, mutta yllätyksekseni löysinkin heidän digitoimiaan osoitekalentereita aikakauslehdistä! Joukossa muutamalta vuodelta Björneborgs stads kommunal-, adress- och annonskalender = Porin kaupungin kunnallis-, osoite- ja ilmoituskalenteri, jota en ollut koskaan älynnyt kaivatakaan!

Moka erityisesti koskien vuosikymmen sitten tekemääni kirjaa Mikvalasta Martinsuoksi, jossa esiintyi 1800-luvun lopun ihmisiä, joita olisin voinut osoitekalenterilla saada kiinni 1900-luvun puoleltakin. Vai olisinko, testataan.

1886: Mikkelsson, J. G., työmies, Katarinankatu 66 II
1888: Mikkelsson, Joh. Gust., työmies, Katarinankatu 66 II
1891: Mickelsson, Gustaf, talonomist., gårdsäg. II, 66. & Joh. Gust., kaupp. handl. II, 66
1896: Mickelsson, J. G., kaupungin tark. Katariinankatu 8 & Kustaa, talonom. Katariinank. 8
1901: Mickelsson, J. G., kauppias Katariinankatu 8
1906: Mickelsson, Johan S., kauppias, Katariinankatu 8
1908: Mickelsson, J. G., kauppias, Katariinank. 8

Eli kyllä jotain iloa olisi ollut.

Aikakauslehtikokoelmassa osoitekalentereihin pitäisi periaatteessa pystyä tekemään tekstihakua, mutta se ei minulta ensimmäisellä kerralla onnistunut. Jos toimii, niin voisi hakea myös käänteisesti muita samassa talossa asuvia. Osoitekalentereissa on myös tietoja yleisistä rakennuksista ja kaupallisista palveluista eli niitä kannattaa selata muualtakin kuin aakkosellisen luettelon kohdalta.

Alla Porin kaupunginsairaala Alex Federleyn 1900-luvun alussa ottamassa valokuvassa. (Åbo Akademi bibliotek, Flickr. CC 2.0 BY)



klo Ei kommentteja:

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Kuvia Suomen sodasta ja tekstiä muustakin 1800-luvusta


Suomessa Suomen sodan kuvituksena käåytetään mieli- ja muistikuvani mukaan lähes aina Albert Edelfeltin piirroksia. Ohessa siis vaihtelun vuoksi  Carl Theodor Staaffin kuvia kirjasta Taflor till Fänrik Ståls sägner (1884) "piristämään" listausta 1800-luvun tutkimuksesta. Tässä ei suinkaan ole kaikki kirjan kuvitus, josta löytyvät univormukuvat voisivat olla hyödyksi sukuhistorian esittäjille.



klo Ei kommentteja: