tiistai 4. elokuuta 2015

Helsingistä osoitteita ja vähän muutakin

1) Porin lisäksi Kansalliskirjaston digitoimissa aikakauslehdissä on melko kattavasti Helsingin osoitekalentereja. Enemmänkin voisi olla, sillä luetteloiden tekijänoikeus on vain 20 vuotta - minkä Kansalliskirjasto oletettavasti tietää!?
Useimmissa näissä varmasti (toivottavasti) mukana Kirurginen sairaala, jonka yllä näkyvä kuva löytyi Kansanvalistusseuran kalenterista 1889 (Kansalliskirjasto, Aarteet)

3) Kirurginen sairaala ei ole mukana Sibeliuksen poluilla, vaikka niille näyttävätkin kuuluvan lähes kaikki keskustan kulmat. Mukana myös paikkoja Hämeenlinnasta, Loviisasta, Tuusulasta ja Järvenpäästä.

4) Sivusto Vanhakaupunki - Helsingin kehto ansaitsee linkityksen. Kaupunginmuseokin ollut mukana tekemässä, mutta onko heidän sivuilleen tätä linkitetty? Metropolian osuuteen liittyi mobiiliopastus, jolle sopivaa laitetta en omista. (Liekö toimivakaan neljän vuoden jälkeen?) Sovelluksen tekijä on Anniina Alamäki ja lisätietoa on lopputyössään Laajennetun todellisuuden web-sovellus mobiiliympäristöön.

5) Mobiilioppaista puheen ollen... Alkukesän Seinätön museo - läpikäynnissä kuuntelin muiden ohessa Sotamuseon äänioppaan ja Helsingin kaupunginmuseon kävelykierroksen. Jälkimmäisessä väitettiin Havis Amandan kohdalla, että "Lähes 100 vuoden ajan ovat korkeakouluopiskelijat vappuaattona klo 18 pukeneet Amandan pään peitoksi mustavalkoisen ylioppilaslakin.” Ei tarkalleen otettuna pidä paikkaansa sillä lakitusaika siirtyi keskiyöstä kuuteen vasta vuonna 1978, kuten Wikipedia osaakin kertoa.
6) Vuoden 1920 paikkeilla julkaistussa kirjassaPeoples of All Nations Vol. 3B. Esthonia to France oli Helsingistä nämä minulle aiemmin tuntemattomat torikuvat.


7) AMK-töissä vuodelta 2014 hahmottuu aikasarja ja teema?
8) Muita opinnäytteitä Helsingistä
Kuva Helsingin kaiku : kuvallinen viikkolehti no 21-22/1904

9) Ja lopuksi vaikutelma Helsingistä vuonna 1932 Zara Witkinin kirjasta An American Engineer in Stalin's Russia: The Memoirs of Zara Witkin, 1932-1934. Berkeley:  University of California Press, 1991.
The great railway station, designed by Saarinen, dominated that section of the city. Austere, powerful, massive, it embodied the spirit of the country. It seemed to grow out of the soil rather than to have been built upon it. I climbed to the tower to obtain a view over the city. For a long while I watched its red and gray buildings, its squat hills and surprisingly modern business section. As dusk fell, I came down. The station had a modern-looking barber shop. I entered, to be shaved. It was the cleanest shop I had ever seen. So skillful was the barber and so delightful the sensation of that shave that I went unrazored for two days to preserve the smooth, cool recollection. In the station restaurant, I got a fine dinner at an absurdly low price (the American dollar had not yet been devaluated). Then I went for a stroll through the city.
The shops were modern and well stocked, the streets well paved. Modishly dressed people filled the sidewalks. I was struck by the comparative absence of beggars and prostitutes, then so prevalent throughout Europe. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti