Sotasammosta

Eilen istuin monen muun kanssa kolme tuntia Kansallisarkiston vanhassa tutkijasalissa kuulemassa Sotasammosta, joka "kokoaa yhteen talvi- ja jatkosotaan liittyviä keskeisiä kansallisia tietoaineistoja linkitettynä avoimena tietona". En illalla kotiin päästyäni jaksanut palvelua testailla, joten kommenttini perustuvat tilaisuudessa nähtyyn ja kuultuun.

Ensinnäkin oli surkuhupaisaa, että Eero Hyvönen perusteli hanketta sanomalla, että viime sotien ymmärrys edistäisi rauhaa. Sotia on tutkittu ja vatvottu antikiin ajoista ja hyvin todennäköisesti jo sitä ennen, eikä se ole tuottanut kuin lisää sotia.

Mitään epäilystä ei ole kuitenkaan siitä, etteikö Suomessa löytyisi ihmisiä, jotka haluavat vatvoa viime sotia ja he saavat Sotasammon näkymistä varmasti uusia ahaa-elämyksiä. Arkistolaitoksen edustaja sanoi olevansa "aivan hurmiossa". Itse innostuin joukko-osasto-ontologiasta, mutta se on toistaiseksi toteutettu vain talvisodan osalta. Vähän muutakin on kesken eli voi kyllä ihastella Karjalan päälle asemoituja vanhoja karttoja, mutta näitä ei jatku koko rintama-alueelle.

Kyseessä on tutkimusprojektin prototyyppi, jonka viimeistelyyn ja ylläpitoon ei ole suunnitelmaa. Palautelomake on. Toivottavasti tilanne esim. Suomi 2017 -hengessä selvenee, sillä tässä on nyt Suomen ensimmäinen suurelle yleisölle näytetty linkitetyn datan esimerkki, jolle toivoisi seuraajia.

P. S. Paikalla oli joku, joka ei ollut ennen (ilmeisesti) nähnyt SA-kuvia ja kysyi niiden julkaisuoikeuksia. Linkittämisen hyviä puolia on näkyvyyden luominen.