Valtion metsien kulttuuriperintö

Eilen pidettiin Valtion metsien kulttuuriperintöinventoinnin tulosseminaari. Projekti on tullut tutuksi blogista Kadonneen kulttuuriperinnön metsästäjät, joka on monipuolistanut kuvaa arkeologien työstä. Projektin viestintää seminaarissa esitellyt Hanna Kelola-Mäkeläinen tuntui olevan blogiin ja valittuihin some-kanaviin (Twitter ja Instagram) tyytyväinen. Oli saavutettu tunnettavuutta, yhteyksiä ja popularisoitu arkeologiaa. Ainoa miinuspuoli viestinnässä oli siihen käytetty aika.

Vaikka olen blogia puolihuolimattomasti seurannut, projektin laajuus selvisi vasta seminaarissa. Kulttuuriperintöä haravoitiin 4 miljoonan hehtaarin alueelta lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomesta. Oli löydetty kivikautisia asuinpaikkoja ajalta, jolloin vasta Suomen itäreuna oli noussut merestä. Myöhempiä hirsitalojen ja kotien paikkoja. Ansojen jäänteitä - karhuansoista en ollut aiemmin kuullutkaan. Savottakämppiä - jotka saattoivat olla hyvin yksinkertaisia ennen lainsäädäntöä 1928. Kulkureittejä. Toisen maailmansodan tukikohtia, tuliasemia, vankileirejä ja muuta.

Ja yli tuhat tervahautaa sekä ruukkien ympäristöistä paljon hiilimiiluja. Näiden löytämisen oli mahdollistanut maanmittaushallituksen kaukokeilauskuvien avaus. (Niitä ei voinut käyttää ennen kuin olivat ilmaisia ja avoimesti saatavilla? Hmmm...) Olen varmaankin lukenut tätä koskevan blogikirjoituksen elokuulta 2013, mutta niin autuaasti unohtanut, että suu auki katselin esityksen kuvia.

Tavalliset valokuvat olivat tärkeä osa inventointityötä. Nämä kymmenet tuhannet kuvat ovat tulossa Kantapuu-sivustolle osaksi Suomen metsämuseo Luston kokoelmia. Projektipäällikkö Jouni Taivainen kertoi kuvien olevan "leimattomia" ja Luston tiedote vahvistaa, että näitä "kuvia saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ei-kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan tekijän ja oikeudenomistajan nimi mainitaan asianmukaisesti kuvan yhteydessä, eikä kuvia muunnella." Itse Kantapuussa Metsähallituksen metsätalouden kulttuuriperintöinventointikokoelman kuvien kohdalla lukee käyttöoikeudesta "Julkaistaessa mainittava kuvaaja/Lusto/Metsähallituksen metsätalouden kulttuuriperintöinventointikokoelma".

T. Karjalainen//Lusto/Metsähallituksen metsätalouden kulttuuriperintöinventointikokoelma V15007:11699

Kuvissa on kuvaus kohteesta ja sen koordinaatit. Tämä on raporttien (jotka olivat saatavilla hyvin monelta sivustolta) ohella paikka, josta tavallinen kansalainen voi saada tietoa löydöksistä. Todennäköisesti löytyy niin intohimoisia paikallishistorian harrastajia, että he käyvät paikkakunnan nimellä saadut tuhannet otokset yksi kerrallaan läpi ja etsivät ne koordinaattien avulla kartalta. Mutta voisi kuvitella helpommankin tavan.

Vain noin 30% inventoiduista kohteista on sellaisia muinaisjäännöksiä, että niistä on siirtynyt/ tulee siirtymään tiedot Museonviraston muinaisjäännösrekisteriin, jonka hakuominaisuudet eivät myöskään ole parhaat mahdolliset, kuten eräässä seminaarin esityksessä todettiin.

Inventointiprojekti päättyy vuoden lopussa. Jatkossa Metsähallituksen työntekijät voivat kirjata ylös havaitsemiaan kohteita sisäiseen tietokantaan, muttta jäi epäselväksi löytyisikö näille aikanaan ammattiarkeologeja tarkistajiksi. Kukaan ei innostunut yleisöstä esitetystä joukkoistusideasta. Ehkäpä siksi, että senkään tiedon tarkistajille ei ole rahoitusta.

Seminaari tallennettiin ja sen pitäisi tulla jonnekin katseltavaksi.