Piirakat, jotka ostin S-marketin paistopisteen näköisestä telineestä kotimatkan evääksi olivat parhaita syömiäni pit-kään aikaan. Tihkuivat rasvaa ja suolakin maistui. Tuli Pohjois-Karjala-projekti mieleen.
Maria Lähteenmäki julkaisi blogissaan tekstin Minne menet historiantutkijoiden ammattikunta tekno-oligarkkien paineen alla?, jossa kertasi perjantaisessa sessiossa esittämiään teemoja.
Susanna Ånäs kirjoitti Wikimedia Suomen blogiin osuudestaan paneelikeskustelussa Everyone a historian? User generated contents, participatory archives and history making in the digital age sekä kommenttinsa perjantai-illan paneeliin.
Ennen illan paneelia istuin rakennushistoriallisessa seurueessa, jossa Ella Viitaniemi toi esiin Kokemäen kirkon massiivisuutta valmistuessaan. Kas, olen usein keskittynyt miettimään Turun tuomiokirkon suhdetta ympäristöönsä ja keskiajan kirkkoja muuallakin, mutta en hetkeäkään käyttänyt ajatellakseni miltä Kokemäen kirkko on 1700-luvun lopun Kokemäellä näyttänyt.
Kirkonmäki on ollut ehkä puuton? Missään tapauksessa ympäristössä ei ole nykyistä korkeaa rakennusmassaa heikentämässä näkyvyyttä. Kokemuksesta tiedän, että kirkko näkyy Kolsinniemeen, mutta kuinka kauas muihin suuntiin? ADLS-kurssilla näytettiin Väli-Amerikan viidakosta analyysiä siitä, minne asti temppeli näkyi. Joku voisi osata topografisella kartalla tehdä jotain vastaavaa Kokemäestä?
Toinen mietityttävä asia jäi Pohjois-Karjalan museosta (jonka varsinainen käyntiraportti blogissa huomenna ja sitten tämä Joensuun matka on käsitelty. Lupaan.). Sortavalan pienoismallien takana olevasta taulusta opin, että Sortavalassa oli kauppiaita viimeistään 1400-luvun lopulla. Yksi Suomen keskiaikainen kaupunki? Miksi Suomen esihistoria esitetään nykyisten rajojen mukaan, mutta historiallisen ajan esitykset rajaantuvat Ruotsin valtakunnan alla olevaan Suomeen?
Olin aidosti hämmentynyt ennen matkaa kun luin Joensuun kaupungin sivulta, että "Vakinainen asutus alueelle syntyi kuitenkin Ruotsin vallan aikaan". Tarkoitetaanko etelässä 1100-luvulla alkanutta Ruotsin vallan aikaa vai paikallista vuonna 1617 alkanutta Ruotsin valtaa? Miltä tuntuu opiskella "Suomen" historiaa Pähkinänsaaren rajan pohjoispuolella, kun pääosa kouluopista ei koske omaa ympäristöä? Ja sen historiasta ei oppikirjassa ole montaakaan (tai yhtäkään?) sanaa.
Historiantutkimuksen päivillä olisin voinut kysellä Kati Parppeilta muutaman vuoden takaisesta Etelä-Karjala instituutin hankkeesta, jossa tarkasteltiin aluehistoriaa tuijottamatta nykyajan rajaa. Mutta kaivoin linkin varastoista vasta tätä kirjoittaessani. Se oli löytynyt RajatOn-sivuston kautta.
(Oma asiansa on Novgorodin ruhtinaskunnan kaupunkikäsite verrattuna eurooppalaiseen.)
Tuota samaa olen itäsuomalaisena joskus itsekin pohdiskellut. Koulun historiantunneilla ei paljonkaan kerrottu niiden Suomen osien historiasta, jotka kulloisenakin aikana olivat jääneet rajan "väärälle" puolelle.
VastaaPoista