lauantai 24. lokakuuta 2015

Historiantutkimuksen päivät - perjantain iltapaneeli

Perjantain  täysimittaisen seminaaripäivän päätti illanvietto, jonka pääohjelmanumero oli paneelikeskustelu. Minulla on puolitoista sivua muistiinpanoa ensimmäisestä kahdesta kysymyksestä historiantutkimuksen merkityksestä ja globalisaation vaikutuksesta. Neljäs kysymys talousahdingosta oli masentava, mutta viides kysymys siitä, mikä on viimeksi innostanut tuotti ihania vastauksia tutkimuslöydöistä. Esimerkisi Jari Ojala oli ruotsalaisesta 1900-luvun alun tilastojulkaisusta löytänyt sähkötoimisen höyrylaivan.

Ai se kolmas? Se koski digitalisaatiota.

Ensimmäinen "helmi"-merkintä on paperissani, kun Jari Ojala hyppäsi tutkimuksen julkaisumuodon muutoksesta siihen, että historioitsijat eivät viittaa toisten tutkijoiden työhön, kun ei tiedetä, mitä muut tekevät. (Henk. koht. en ole vuosiin testannut missä kunnossa historian laitosten verkkosivujen tutkijaesittelyt ovat. Veikkaan, että yhtä ajantasattomia kuin ennenkin.)

Leila Koivunen näki digitalisaation etuna aineistojen yhdistämisen paljastamat yhteydet. Mainitsi tässä yhteydessä Finnan positiivisessa mielessä, mikä ansaitsee muistiinpanon.

Ja sitten puheenvuoron sai Heikki Ylikangas, joka näki digitalisaatiossa ongelmia. Ensinnäkin Wikipediassa artikkelit voivat ottaa huomioon vain toisen puolen tutkimuksesta. (Ei jääne epäselväksi kenen tutkimus ei ollut mukana.) Ja toiseksi, sitten kun 50 vuoden kuluttua tutkimusta tehdään hakusanoilla niin seuraako siitä että koulutetun historiantutkijan ja harrastajan ero sumentuu.

Yleisökeskustelun alettua Tiina Kinnunen palasi tähän kommenttiin, jonka hän oli valmis näkemään "tölväisynä" ja oli itse kiinnostunut siitä, miten kehitetään yhteistyötä akateemisen maailman ulkopuolelle. Ylikangas kuitenkin jatkoi omalla nuotillaan ja kertoi tuntevansa harrastelijoita, jotka kuvittelevat olevansa historiantutkijoita. (Uskon.) Mihin joudutaankaan, jos raja häivytetään? Mutta tottakai käytetään hyväksi harrastelijoiden tuloksia. (Täh-mitä-häh? Kukkapenkin lannoitukseen vai?)

Jari Ojalalla oli harrastelijoita enemmän ongelmia muiden tieteenalojen kirjoittajien kanssa. Hänestä fysiikan ymmärtäminen ei ole olennaista fysiikan historiankirjoittamisessa?? Anu Lahtinen viittasi aikaansa SSS:n puheenjohtajana ja vakuutti olemassa olevan ihmisiä, joilla on asiantuntemusta historiasta ja historiantutkimuksesta ilman virallista tutkintoa.

Aiheeseen palattiin vielä viimeisessä yleisökysymyksessä, jonka esittäjä ei esittäytytynyt. Kysymystä en täysin ymmärtänyt, mutta vertailukohtaa haettiin sanomalehdistöstä. Vinkki seuraavaan keskusteluun aiheesta: harrastelijoiden "tutkimuksia" voisi verrata MV-lehteen. Sisältö joko valhetta tai plagiaatteja tai molempia. Eikä tervejärkinen avaa selvittääkseen oliko yhtä vai toista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti