keskiviikko 26. elokuuta 2015

Kesäkkeen oudot sanat

Salme Aavan (oik. Sadeniemi) kirjassa Kesäke eletään välirauhan kesää, jota ei varjosta tulevat uhat vaan edellisen vammat. Suosittelen ja mahdollisia lukijoita varten otan nyt selvää parista itselleni tuntemattomasta sanasta.

1. Juonelle merkittävästi tapahtumapaikkakunnan kartano "oli fideikomissi".
- Mikä se sellainen on? kysyi Tiina
- Sellainen kartano, jota ei saanut myydä suvusta pois. Se meni aina perintönä vanhimmalle pojalle, selitti Henrik
Englannissahan tällainen järjestely koski monia kartanoista vuosisatojen ajan. Minulle tuli yllätyksenä, että näitä on ollut Suomessa tai Ruotsissa. Mutta ruotsinkielinen Wikipedia todistaa, että tälläinen sitova määräys on voitu tehdä ja sellainen on edelleen voimassa 24 tilalla. (Project Runebergin digitoima Nils Segerstrålen tutkielma Svenska fideikommiss "luonnollisestikin" kattaa vain nykyisen Ruotsin alueen.) Ja suomenkielinen Wikipedia kertoo aiheesta suomenkielisellä otsikolla sääntöperintötila ja listaa aika monta kartanoa.

2. Kesäke sisälsi juhannuksen kuvausta. Siirtolaistyttö Karjalasta kertoo perheensä perinteisestä juhannusruuasta: "Meillä oli aina munavoita ja piirakoita ja kalossinpohjajuustoa, kun isä on hämäläinen." Juustoa hän kuvasi kysyttäessä: "Sellaista, johon tarvitaan lyöppiä. Se narskuu hampaissa kuin kalossinpohja". Lyöppi oli jotain, jota sai ostettua kirkolta eli kirkonkylästä.

Lyöppi tuottaa verkkohaussa lupaavimman osuman Sari Karjalaisen opinnäytteessä Aladobista tirripaistiin : Suomalaista perinneruokaa. Lisätietoa siitä tulee kuitenkin vain vähän:
Hämeen maakuntaruokia ovat puljonki ja pasteija, rosolli, imelletty perunalaatikko, piimäjuusto, lyöppijuusto, sahti sekä kotikalja (Kolmonen 1988, 193).
Esiin Nykysuomen sanakirja, jonka mukaan lyöppijuusto on juoksutinjuusto. Kirkolta lähdettiin ostamaan juoksutinta?

1 kommentti:

  1. Ruots. löpe = 'juoksutin'. Vrt. löpa = 'juosta'. Lyöppi ja lööppi ovat etymologisesti lähisukulaisia.

    VastaaPoista