maanantai 18. toukokuuta 2015

Vastasin kyselyyn

Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median yksikön opiskelija tekee pro gradu -tutkielmaa digitoitujen kulttuuriperintöaineistojen tutkimuskäytöstä ja tutkijoista. Tähän liittyen on linkitettynä kysely Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot -etusivulla, joten sopinee minunkin vastata, vaikka "kyselyn painotus on tutkimuskäytössä".
Ilmoitin kuuluvani lähimmin "Kansallisarkiston ja/tai Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen käyttäjänä" historian harrastajiin ja käyttäväni Kansallisarkiston ja Kansalliskirjaston verkkopalveluita viikottain. Väitin käyttäväni <Kansallisarkiston ja /tai Kansalliskirjaston fyysisiä ja digitaalisia aineistoja 'Sukututkimuksessa' ja 'Muussa, missä?' jonka tarkensin 'epätieteellisen tutkimuksen lähdeaineistoina'.
Millaista tutkimusta teet käyttäen Kansallisarkiston ja/tai Kansalliskirjaston digitoimia kulttuuriperintöaineistoja?
Vastausvaihtoehdot: Teoreettista tutkimusta / Empiiristä tutkimusta / Suunnittelu- ja kehitystyötä / Sukututkimusta / En tee tutkimustyötä. Aivan outoja käsitteitä tässä ympäristössä. Mutta tietokirjojen väsääminen ikäänkuin kehitystyötä?
Mitä seuraavia Kansallisarkiston Digitaaliarkiston aineistolajeja tai arkistoja olet käyttänyt?
Viranomaisten asiakirjoja? Käytän. Yhteisöjen ja yhdistysten asiakirjoja? Käytän, kai. Ainakin jonkun suojeluskunnan lipun muistaakseni olen. Ja SAY kuuluu tähän? Yksityisten asiakirjoja? Ööö, jotain muuta kuin von Stein-mikä-se-nyt-oli? Onko Dahlströmin kortisto yksityinen? Yritysten asiakirjoja? Eipä tule näitäkään mieleen. Muita asiakirjoja? Käytän, kai? Karttoja ja piirustuksia? Käytän. Muita aineistoja, mitä?Hyvä kysymys. Mitä ovat aineistot, jotka eivät ole asiakirjoja. Ilmeisesti olisi pitänyt jättää tämä ammattilaisille. Mutta eteenpäin vaan.
Mitä seuraavia DIGI – Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen palvelun aineistolajeja käytät?
Aikakauslehtiä? Käytän. Sanomalehtiä (= historiallinen sanomalehtikirjasto)? Käytän. Pienpainatteita: Teollisuushinnastot? Käytän.
Mitä seuraavia Kansalliskirjaston aineistot DORIA-julkaisuarkistossa aineistolajeja tai kokoelmia käytät tutkimukseen tai muuhun tiedonhankintaan?
Kuvaile käyttötarkoituksia (esim. tutkimukseen tai muuhun käyttöön) tarkemmin, mihin käytät Kansallisarkiston ja/tai Kansalliskirjaston digitaalisia aineistoja?
Duota, mites tämän sanoisin. "Haen kaikista tarjotuista materiaaleista listätietoa kulloisenkin kiinnostuksen kohteesta ja etsin sieltä myös uusia kiinnostavia aiheita selailemalla. " Olisin tarjonnut linkin Kansallisarkiston digitaaliarkistoa hyödyntäviin blogikirjoituksiin, mutta merkkimäärä ylittyi! Onneksi en siis yrittänytkään antaa tarkempaa vastausta.

Kaikeksi onneksi seuraava kysymys "Mitä tutkimusaiheita tai teemoja tutkimuksesi käsittelevät, joissa käytät Kansallisarkiston ja/tai Kansalliskirjaston digitaalisia aineistoja?" oli tarkoitettu vain tutkijavastaajille. Samoin kuin seuraava "Onko tutkimuksella kotisivuja tai muuta aineistoa tarjolla verkossa, osoite?" johon olisi ollut yksinkertaista vastata. Sen sijaan "Mitkä digitaaliset kulttuuriperintöaineistot soveltuvat mielestäsi parhaiten tutkimuskäyttöön ja miksi?" oli tutkimuksesta mitään ymmärtämättömienkin kommentoitavissa... Vastasin: "Sellaiset, joissa metatiedot kunnossa."

Seuraavalla sivulla pääsee valittamaan Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta. Valitsin esteiksi ja ongelmiksi
  • Digitoitujen aineistojen laatu ei ole tutkimuksen kannalta riittävä
  • Valittu digitointitapa (harmaasävy vs. väridigitointi) on epäsopiva tutkimuksen kannalta
  • Harmaasävy- ja mustavalkodigitointi on hävittänyt aineiston yksityiskohtia
  • Digitaaliarkiston käyttöliittymä on hankalakäyttöinen
  • Digitaaliarkiston haku- ja selailutyökalut ovat puutteelliset ja keskeneräiset
  • Digitoituun aineistoon viittaaminen on vaikeaa
Ja vapaamuotoisesti vielä "Toimintakatkot".

Valitukseni koskien DIGI –Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen palvelua (sanoma-, aikakauslehtiä ja pienpainatteita)
  • Harmaasävy- ja mustavalkodigitointi on hävittänyt aineiston yksityiskohtia
Kansalliskirjaston aineistoja DORIA-julkaisuarkistossa
  • Käyttöliittymä on hankalakäyttöinen
Ja vapaamuotoisesti vielä "Toimintakatkot". Kysymykseen "Mitä aineistoja pitäisi digitoida seuraavaksi ja minkälaisen tutkimuksen tekemistä tai muuta käyttöä nämä digitoitavaksi esitetyt aineistot mahdollistavat?" tuli ekaksi mieleen "Osoitehakemistot Helsingistä - palvelevat sukututkimusta ja paikallishistoriaa".
Yleisesti näetkö, että digitaalisella ja alkuperäisellä aineistolla on oman käyttösi kannalta merkittävää eroa? (Esim. autenttisuus, saatavuus, käytettävyys jne.)
 Ei, jos väri säilytetty ja sidotun aineiston katvealueet saatu kuvaan.
Onko aineiston digitoijalla (esim. julkinen organisaatio vs. muut tahot) merkitystä siihen, kuinka luotettavana koet käyttämäsi digitaalisen aineiston? 
Valitettavasti instituutiot kuten Arkistolaitos eivät ole osoittautuneet 100% luettaviksi, joten pakko arvioida aina erikseen.
Kun sinulla on mahdollisuus valita aineisto digitaalisena tai alkuperäisenä versiona, kumpaa käytät mieluummin
Digitaalista. Saavutettavampi.
Arvioi digitaalisten ja fyysisten aineistojen käytön suhdetta prosentteina, kuinka paljon käyttämistäsi tutkimus- tai muista aineistoista on digitaalisia ja kuinka paljon niistä on painettuja aineistoja?
Auts. 80-20.
Kun sinulla on mahdollisuus valita digitaalinen kopio tai alkuperäinen aineisto (olet nähnyt molemmat), kumpaan viittaat julkaisussasi?
Alkuperäiseen lähdeaineistoon. Täh? Miksi ihmeessä viittaisi kopioon, jos on nähnyt alkuperäisen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti