Monet tutut eläimet kuten siili ja rusakko paljastuivat uusiksi tulokkaiksi ei ainoastaan Turun kaupungissa vaan muuallakin Suomessa. Yhdessä artikkelissa oli tietoja 1700-luvultakin, jolloin Kakolanmäeltä sai linnansaarnaaja Samuel Wacklin metsästettyä kettuja ja susia.
2) Petri Pietiläisen kirja Koirien Suomi on tuoreempi ja paksumpi. Se antoi aivan uuden näkökulman historiaan ja minulle uutta tietoa. Pietiläinen oli käyttänyt ilahduttavan monipuolista lähteistöä.
3) Blogissa Zoo Utopias taiteilija Mia Mäkelä ja kuraattori Kristiina Ljokkoi ovat eläintarhojen tulevaisuutta etsimässä. Sisältää Ihmisen ja eläimen kohtaamisen kulttuurihistoriaa: Johdanto, Osa I Antiikki, Osa II Keskiaika, Osa III Renesanssista valistukseen, Osa IV 1800-luku
3) Taideprojekti Hevoslinja on myös pureutunut eläimen ja ihmisen suhteeseen.
4) Tanskalaisesta verkkovideosta saa käsitystä lehmien tunnelmista laitumelle päästessään.
5) Turun yliopiston yleisen historian ja kansatieteen oppiaineissa on käynnissä Suomen Akatemian Eläinten toimijuus yhteiskunnassa: näkökulmia Suomesta 1890–2040 – hanke.
6) Opinnäytteitä
- Kivirinta, Riika: Metsästä näyttelyihin ja esteille. Koiraharrastus yhteiskunnan muutoksissa Koiramme-lehdessä 1962–2000
- Kuittinen, Mikko: Laku : Henkilökuvadokumentti koirasta
- Soininen, Sari: Nuoria naisia ja kissoja
- Juvani, Jaana: Pohjoissuomenkarjan kantakirja-analyysi
- Järveläinen, Hanne: Hyötyä ja huvia : antiikin roomalaisten kotieläimet latinankielisessä kirjallisuudessa
- Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus vuotuisista eläinmarkkinoista Uudenmaan ja Hämeenlinnan läänissä. (1879)
- Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus, veron maksamisesta koirista. Annettu Helsingissä, 20 p:nä Toukokuuta 1878.
- Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus koiraveron suorittamisesta. (1894)
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti