Historian rääppiäiset Tieteen päiviltä

Kuten lupasin, linkityksiä kuukausi sitten pidettyihin esityksiin Tieteen päivillä. Suurin osa videoista on sekä Helsingin yliopiston portaalissa että YouTubessa.

Tuomas Heikkilä puhui (alkaen 01:33:00) sessiossa Sattuman satoa ja vaikutusta tiedeinstituuteissa kalentereista ja Euroopan kulttuurihistoriasta. Sattumia hän ei ollut löytänyt, mutta kertoi hankkeesta, jossa kalenterien yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien kautta kartoitetaan Ranskan kulttuurivaihtoa keskiajalla.

Sessiossa Parinvalinta ja lisääntyminen puhui ensimmäisenä otsikolla Sattumaa jo ennen syntymää: miten sää, sato ja sosiaaliluokka vaikuttivat naimisiinmenoon ja lisääntymismenestykseen historiallisessa Suomessa Virpi Lummaa, jonka kirkonkirjoihin ja sukututkimukseen nojaavasta tutkimuksesta olen kauan ollut kiinnostunut. Horoskooppien ilmaantuminen esitykseen oli yllätys.

Mia Korpiola puhui ensimmäisenä (alkaen 00:06:12) sessiossa Rahapelaaminen: sattuman kauppaa ja sääntelyä rahapelaamisen oikeushistoriasta entisajan Ruotsissa ja myös autonomian ajan Suomessa.

Sessiossa Sattuma talouden ja teknologian historiassa puhui ensimmäisenä Sakari Heikkinen Suomen vaurastumisesta viimeisen 150 vuoden aikana.  

Sami Moision esitys Tutkijat ja Suomen alueellinen "löytäminen". Maantieteellinen tieto ja valtio kahdessa kontekstissa (alkaen 0:45:30) sessiossa Sattuma ja maailman avartuminen oli mielenkiintoinen. Kartatkaan eivät ole irti oman aikansa poliittisesta todellisuudesta ja ovat siis sen lähteitä.

Session Sota ja selviytyminen ensimmäisenä puhui historioitsija Oula Silvennoinen otsikolla Sotarikokset ja selviytyminen – uhrien ja tekijöiden siirtyminen sodanjälkeiseen elämään.

Jani Erolan esitys Sattuma korjaa satoa yhteiskuntaluokissa sessiossa Elämänvalinnat ja sattuma (alkaen 00:10:40) analysoi yhteiskuntaluokan periytyvyyttä lähihistoriassa. Mielenkiintoisena yksityiskohtana se, että nykyään maanviljelijän lapsista ei kaikista tule maanviljelijöitä. Eikä tietysti tullut ennenkään, kun ihmisiä pysyi elossa enemmän kuin pitäjässä oli taloja.

Silkkaa historiaa oli sessio Voiko maailmansota olla sattuma - entä Suomen sisällissota?, jossa esitykset

• Tuomas Hoppu: Suomi maailmojen sodassa
• Markku Kuisma: Sattumalta itsenäistynyt maa
• Pertti Haapala: Yhteiskunnan pakottavat rakenteet
• Tuomas Tepora: Se olikin suunniteltua – sisällissodan jälkikuva

Sessiossa Sattuma ja poliittiset liikkeet puheenjohtaja Teija Tiilikainen totesi ja omassa estotesi, että poliitikkan tutkijoita kiinnostaa poliitisissa liikkeissä ja päätöksenteossa ensisijaisesti "erilaiset jatkumot, yleiset lainalaisuudet, yleisemmät selitysmallit" eli hakevat "kaikkea muuta kuin sattumaa". Hänestä "historiantutkijoilla asianlaita lienee hieman erilainen". Hmm. Historiantutkimusta edustava Mikko Majander kertoi (alkaen 00:25:00) useista m.m. sattumista, jotka johtivat Paavo Lipposen nousuun SDP:n johtoon. Session ensimmäisenä puhunut Maija Setälä käsitteli kollektiivisen päätöksenteon (satunnaista?) epärationaalisuutta.

SLS:n järjestämässä seminaarissa Slumpens skördar, jonka video on linkitetty heidän sivulleen. , oli myös esillä sattuman ja politiittisen päätöksenteon yhteyksiä Göran Djupsundin esityksessä Mer än bara rationalitet – slump och emotioner i politiken, joka oli ohjelmassa ensimmäisenä. Alkaen 02:20:00 samassa tilaisuudessa puhui Dick Harrison otsikolla Tur, chanstagning eller medveten strategi? Finlands inlemmande i det svenska riket under medeltiden

Kontrafaktuaalista historiaa pyöriteltiin sessiossa Sattumasta ja toteutumattomista vaihtoehdoista Suomen historiassa esityksissä

• Mirkka Lappalainen: Sigismundin valtakuntaan: vaihtoehtoinen kertomus 1590-luvun Suomesta
• Henrik Meinander: Suomi osana Ruotsia vuoden 1809 jälkeen
• Markku Jokisipilä: Suursuomen kehitys vuosina 1945–68