Metsäisen materiaalin joukossa kotitöitäkin

Postilaatikkoon tullut Metsämuseo Luston tiedote mainitsi Metsäkulttuurikartan kertomatta sen sijaintia. Onneksi on Google.

Linkeillä on ikävä tapa vanhentua. Vuonna 2008 kirjoitin täällä

Metsänhoidon historiasta kiinnostuneille löytyy Viikin tiedekirjaston digitoidusta aineksesta varmasti muutakin mielenkiintoista. (Valitettavasti näyttää siltä, ettei digitointia ole tänä vuonna jatkettu.)

Linkki tuottaa nyt vain virheilmoituksen. En tiedä digitointiinko koskaan lisää, mutta vanhat ovat nykyään Heldan kokoelmana Vanha metsäkirjallisuus / Old literature on forestry. (Otsikon ja alaotsikon kielet ovat samat, vaikka yläreunasta valitsisi kieleksi ruotsin. Minä luulin, että Helsingin yliopisto oli virallisesti kaksikielinen?)

Kokonaisuus sisältää paljon metsähoidollista, mutta myös paljon muuta maatalouteen liittyvää. Esimerkiksi ohjeita vuodenkulun töihin:

Hoving, I. W.: Arbets-almanach, eller, Underrättelse om huru och på hvilka tider landtbruksgöromålen böra förrättas (1851)

Myös naisille kuuluneisiin töihin saa opastusta. Eivätkö nämä ole kaikilta 1800-luvun lopussa sujuneet, kun on tarvinnut kääntää ja julkaista ruotsalainen opas?

Amelie de Frese ; suom. S. R. : Koto-askareet : neuwoja huoneen siiwoamisesta, lapsenpiian welwollisuuksista, umpeluksista, keittiötoimista, pesemisestä, juomanpanemisesta, teurastuksesta, kynttiläin teosta, leipomisesta, kangasten kutomisesta, eläinten korjuusta, kirnuamisesta, juuston tekemisestä y.m. (1871)

Joko suomentajan tai de Fresen mukaan oli vielä 1860-luvun lopussa olennaista tehdä talista kynttilöitä. Tässä ja ilmeisesti muissakin luvuissa on kerronnallisesti otettu mukaan lapset, joille taitoja ollaan myös/varsinaisesti opettamassa?

"Enkös minäkin voisi olla avuksi äitille ja isolle sisarelle?" sanoi kahdeksanvuotias tyttö, nähdessänsä, talin sulaamisen temppujen tehtyä, äitin ja sisaren panevan muutamia langan päitä tuolin selkämen taan sidotulle puikolle ja kiertävän niitä, kuin hän hyvin arvasi kynttilän-sydämiksi.

(Kansallismuseon joulukuun 2014 esineenä oli talisiivilä. Tekstissä runsaasti tietoa kynttilöiden valmistamisesta.) Vehmaalla esipuheensa päivännyt suomentaja on jonkun verran tekstiä muokannut ja hedelmällisintä antia voisikin olla muutosten metsästäminen.

Emil Cedercreutzin siluetit julkaistu Uudessa kuvalehdessä 1/1900.