keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Ilta Virka Galleriassa

Tilaisuus vei askeleeni eilen illalla Helsingin kaupungintalon ala-aulan Virka Galleriaan. Ehdin ennen sen alkamista noteerata "kaikkien aikojen suurimman suomalaista lastenkirjallisuutta ja -kuvitustaidetta esittelevän näyttelyn", mutta en todellakaan katsomaan sitä läpi. Nappasin vain mukaan paperiläystäkkeen Hyppyjä Helsinkiin. Lastenkirjojen Helsinki, josta toivon löytäväni tasolleni sopivia lukuvinkkejä. (Ladattavissa myös verkosta.)


Käytettävissä olleen ajan satsasin näyttelyyn Juhlaa ja arkea Kauppatorin laidalla ja uppouduin erityisesti Silakkamarkkinoiden yksityiskohtiin niin, että siirryin vasta viime minuutilla istumaan illan esiintyjien eteen.


Kyseessä oli Suomen Tietokirjailijoiden järjestämä keskustelu Historia tarinaksi, kotiseutu seikkailuksi - kerronnan keinot lasten tietokirjallisuudessa. Haastateltavana olivat Liisa Lauerma ja Carlos da Cruz. Ensiksi mainitun kirjasta Sukuseikkailu pidin kovasti ja jälkimmäisen Kuninkaantie ei täysin miellyttänyt.

Keskustelussa painottui Lauerman ensimmäiset kirjat Tiikerinmetsästäjän koti ja muita tarinoita sekä Enkelikirkko ja muita kirkkotarinoita, joissa tarinoilla kannustettiin tutustumaan pääkaupunkiseudun museoihin sekä kirkkoihin. Lauermalle on ollut tärkeää luoda lapsille kaupunkiympäristöön maamerkkejä ja kiinnostavuutta.

Sama motivaatio löytyi myös da Cruzin Kuninkaantien taustalta. Hänen kokemuksensa mukaan lapset ovat kiinnostuneempia kuuntelemaan historiaa, kun he ovat kyseisellä paikalla.

Vierastamiani lyhyitä tekstejä da Cruz perusteli sillä, että pidemmän tekstin lukeminen olisi lapsille tuskaa. Lisäksi hän piti sitä ranskalaisena tyylinä. Ranskalaisen tietokirjallisuuden hän tuntee varmasti paremmin kuin minä, mutta viimeksi lukemassani tekstiä oli enemmän samoin kuin hyllyni muissa ranskankielisissä kirjoissa. Jotka ovat kaikki lastenkirjallisuutta, sillä se on tasoani.

Täytyy kyllä tunnustaa, että Kuninkaantie alkoi vaikuttaa paremmalta pelkästtän siksi, että tekijä kertoi olleensa lapsesta asti kiinnostunut historiasta. Lisäksi selvisi, että hän oli ollut tekemässä kolmea tehtäväkirjaa Seikkailu Suomenlinnassa (Tammen treenikirjasto 2010), Viikingit, merten seikkailijat! (Tammen tieto ja taito, 2011) ja Marco Polo - salaperäinen seikkailija (Tammen tieto ja taito, 2012), joissa pikaisen selailun perusteella oli kiinnostavaa luettavaa ja katsottavaakin. Valitettavasti - varmaankin täytettävien tehtävien vuoksi - niitä ei ole kaupunginkirjastossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti