Vaikka Aleksanterinkatu ei ole kovin kuvauksellinen niin eiköhän aineistoa löydy monenlaisiin projekteihin. Ohessa Aleksanterinkadulta katsottuna paljastusta odottanut Aleksanterin patsas Uudesta kuvalehdestä 4/1894. Paljastuksesta oli kuvia seuraavassa numerossa ja valokuvia olen nähnyt SLS:n Flickr-tilillä (?). Luulin julkaisseeni täälläkin, mutta ei tähän väliin löydy.
Valokuvat 1900-luvulta vievät ajatukset lähinnä liike-elämään ja helposti unohtuu kadulla aikaisempina vuosisatoina eletty elämä. Sen tavoittamiseksi on myös digitoitu materiaalia ja vaikka Hackathon kuullostaa varsin tekniseltä on projektiehdotusten joukossa myös "Yhden rakennuksen tai korttelin anatomia: pohjapiirrokset, kenties 3D-malli, huoneet, niihin liittyvä tieto, asukkaat, kuvat, tapahtumat."
Testasin omaan sukuhistoriaani marginaalisesti liittyvää Sunnin taloa (Aleksanterinkatu 26 & Sofiankatu 6 - 8) Senaatintorin reunalla. Yhden tontin etsiminen digitoiduista henkikirjoista ei vienyt ylettömän pitkää aikaa, mutta niiden maantieteellinen järjestys yllätti lyhyydellään: vuodesta 1835 alkaen. Tätä aiemmissa 1800-luvun henkikirjoissa asukkaat oli listattu titteleittäin. En tarkistanut 1700-lukua.
Sunnin talo on korttelin 31 ensimmäinen (ja toinen?) tontti. Vuonna 1835 (U27:3) sen ykkösasukkaana oli apteekkari G. W. Salingre. Hänen talouteensa kuului myös oppilaita ja todennäköisesti apteekki toimi samassa osoitteessa. Vuonna 1840 (U32:660) ja 1845 (U37:649) asujamisto pysyy samanoloisena. Jälkimmäisessä on mukana neidit Carolina ja Mathilda Runeberg, ilmeisesti J. L. Runebergit sisaret.
Vuonna 1850 (U42:688) apteekkari oli edelleen voimissaan ja taloon oli muuttanut professori J. M. af Tengström, joka asui siellä vielä vuonna 1855 (U47:738). Vuoden 1860 henkikirjoitusta (U52:697) tehdessä talossa asui tyttöjen koulun opettajatar Helena Simelius, joka lienee sama kuin Kansallisbiografiasta ja Kansallisgallerian kokoelmista löytyvä?
Vuoden 1865 (U57:47/876) alkuperäinen apoteekkari Salingre on kuollut, mutta seuraava polvi jatkaa samalla alalla ja samassa talossa. Perheen jäsenien väliin on kirjattu neito Lovisa Cygnaeus, joka lienee Snellmanille kirjoittanut Fredrikin sisar.
Vuonna 1870 (U65:1048) erillisiä talouksia on 9, mutta vain apteekkari Salingrella on isompi perhe.
Vuoden 1890 henkikirjan (U118:128) talon omistivat edelleen apteekkari Salingren perilliset. Alexandra Edelfelt kuului vieläkin asukkaisiin kahden tyttärensä kanssa, kuin myös vuonna 1895 (U143:209) ja 1900 (U174:259). Talossa on kirjoilla myös proviisoreja ja farmaseutti eli siellä todennäköisesti toimi vieläkin apteekki.
Alexandra Edelfeltin kuoltua vuonna 1901 hänen tyttärensä jäivät taloon asumaan ja heidät henkikirjoitettiin siellä vuonna 1905 (U215:367), mutta ei enää 1910 (U256:417), jolloin apteekkilaisia lukuunottamatta säätyläisemmät asukkaat ovat talosta lähteneet. Tuolloin talon omistivat vielä apteekkarin perilliset, mutta henkikirjassa 1915 (U321:480) omistajaksi on merkitty Helsingin kaupunki eikä talo ole enää asuinkäytössä. (Naapurissa on Stockmannin kauppa.)
HUOM! Jos henkikirja-digitointeja käyttää tosissaan, pitää muistaa, että Arkistolaitoksen URL:eille ei ole luvattu ikuista voimassaoloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti