lauantai 29. marraskuuta 2014

Salon iltamissa

Sanomalehti Mikkeli julkaisi 29.4.1904 Eemil Järvisen kirjoituksen Salonsoittaja. Se esitteli Jeremias Kuitusen, joka eli "erään Keski-Suomen pitäjän syrjäisessä seudussa, yksinäisessä metsätalossa", jonka ympäristössä häntä kutsuttiin "Kuitu-Miijaksi". Paikallisiin illanviettoihin oli "Kuitu-Miijan on välttämättä saavuttava soitollansa virkistämään elämän myrkyttämiä, väsyneitä sieluja."
"Solistina ja kapellimestarina siellä esiintyy tavallisesti vanha Kalle-Vaari pitäjän pääkylän puolelta ja silloin tavallisesti esitetään ensinumerona joku repäisevä kappale. Sitte seuraa vielä tavallisesti kasakanmarssi, juoksumarssi, kirkkoinarssi, kalamiehen ynnä muita sieviä valsseja, polskia ja katrilleja ja useita sävyisiä tunnelmalauluja ja isänmaallisia kappaleita.

Ne saavat vähitellen Miijan musikaalisen sielun lennokkaaseen vauhtiin ja soitto alkaa käydä yhä sydämmellisemmäksi ja pehmeämmäksi. Silloin soittajaa ei enää kainous paina ja äänet hänen viulussansa ovat ihmeteltävän puhtaita ja henkeviä. Niissä todistaa jokainen värähdys, että korven taiteilijassa on kehityksen puutteessa lakastunut musikaalinen kyky, joka toista tietä johdettuna olisi alallaan ehkä suuriakin aikaan saanut.

Pidetty laulu tässä seurueessa on myöskin eräs peltomiehen marssi, joka lauletaan viulun säestyksellä ja muutoin tavallista paremmalla kuraasilla, sillä sen innostava sävel ja onnistuneet sanat koskettelevat läheltä peltomiehen rehellisiä sydämmen kieliä ja saattavat ne väkistenkin väräjävään liikuntaan."
Piirroksen pariskunta ei liity kuvaukseen. Heidät on tallentanut sveitsiläisen taiteilijan kynä vuonna 1525 ja piirroksen on digitoinut J. Paul Getty Museum.

Musiikista puhuen
klo

1 kommentti:

  1. Anonyymi8. heinäkuuta 2015 klo 18.30

    Hei, tunnistin soittajan. Hän kuuluu Hetemäki-Valkola-sukuun Multialla. Terveisin,Ilari Hetemäki

    VastaaPoista