Kesän suosikkiaiheena oli muinaismuistojen kaivelu metallinetsimen piippauksien perusteella, mutta Hesarissa 15.6.2014 käsiteltiin veden pinnan alla tapahtuvia varkauksia. "Tutkinnanjohtajat kertovat, että merenalaisia varkauksia on erittäin vaikea selvittää." (Viime viikolla Hesarissa oli juttu Estonian rauhan häiritsemisestä. En ymmärrä.)
Helsingin uuteen Kalasataman kaupunginosaan on kadunnimet muokattu Sörnäisten satamassa säännöllisesti vierailleiden laivojen nimistä. "Rakennusten ulkoseinissä on myös yhdeksän kylttiä, jotka esittelevät lyhyesti jonkin satamassa useasti vierailleen aluksen."(HS 23.6.2014)
Ville Suhonen työstää dokumenttielokuvaa Ompelijatar, joka kertoo jatkosodan aikana Suomen sisäisessä vastarintaliikkeessä toimineen Martta Koskisen (1896-1943) elämästä. Valmistunee vuonna 2015. (HS 23.6.2014)
Aikanaan itse hämmennyin törmätessäni kv-mediassa juttuun sotavainajia etsivistä venäläisistä. Hekin? Teemaa esiteltiin Hesarissa 3.7. Mitenköhän näitä kaivauksia Suomessa ja Venäjällä dokumentoidaan? (HS 10.8. kertoi Kuuterselän muistoalueesta Karjalan Kannaksella. Siellä on juoksuhautoja "kaivettu esiin".)
Hesarissa 11.7. on erikoinen kulmajuttu, jossa tutkija Jukka Muiluvuori haastaa aiempaa häjyjen historiantutkimusta ja heistä muodostunutta kuvaa. Mutta se, missä hän on näkemyksiään tuonut esille, ei jutusta käy ilmi.
Kesällä kantaesityksensä saanut ooppera Magnus-Maria pohjautuu 1700-luvun tositarinaan ahvenanmaalaisesta Maria Johansdotterista, joka pukeutui miehen vaatteisiin, muutti Tukholmaan ja oli siellä lukkari Magnus Johansson. (HS 17.7.2014).
HS NYT 18.7. tekstimainosti Kesän 1941 suurhyökkäys Neuvostoliittoon paintball -tapahtumaa. Pelin yhteys historiaan oli jutun perusteella melko olematon. "Historialliset teemat tuovat värikuulasotaan kuitenkin ripauksen roolipeliä."
Suomen kuvalehdessä 29/2014 Kristina Carlsson kirjoitti kuolleista ja elävistä:
"Ei ole makaaberia mennä matkoillaan mieluummin hautausmaalle kuin huvipuistoon. Hautausmaat ovat rauhallisia, usein kauniita paikkoja. Ovat ne surullisiakin."Ehkä vain sattumalta saman sivun kääntöpuolella esiteltiin Silja Pitkäsen ja Ville-Juhani Pitkäsen matkaopasta Kolmannen valtakunnan keskitysleirit.
Hesari esitteli 26.7. Matka-sivuillaan Suomen erikoisempia nähtävyyksiä. (Hieman myöhään lomakautta ajatellen.) Piikkiössä Suomen paksuin tammi, Jalasjärvellä Speden muistomerkki, Nurmossa valtakunnallinen painijapatsas, Kurikassa Kusikivi, jonka taakse kunnanjohtajan mukaan "Ruotsin kuningas Adolf Fredrik ja kuningatar Loviisa Ulrika pysähtyivät helpottamaan oloaan 262 vuotta sitten", ja Sonkajärvellä kansainvälinen pullomuseo. Kesä on ensi vuonnakin?
Raaseporin linnan kaivauksissa paljastui kesällä sisäpihan kiveystä, joka on ollut käytössä linnan viime hetkinä 1550-luvulla. Sen alla voi piillä koskematonta tietoa linnan varhaisemmasta historiasta. (HS 8.8.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti