maanantai 29. syyskuuta 2014

Vihdoinkin Espoon terveyslähteellä

Sveaborg-projektin blogitekstin perusteella minun piti pari vuotta sitten käydä hakemassa Espoon terveyslähteen paikkaa. Mutta aikomus jäi muun jalkoihin ja olemattomat suunnistustaitoni tuntien tartuin ilolla viime lauantaiseen mahdollisuuteen osallistua Espoon kaupunginmuseon opastetulle käynnille paikan päällä.

Paikka ei ole vaikea löytää. Kaivomestarinniitty 2 on koulu- ja uimahallirakennus. Heti sen jälkeen samalla tiellä on pieni puistikko. Yllä olevan kuvan vasemmassa reunassa näkyy infotaulu, joka kertoo omatoimitutustujalle olennaisen.

Lisäys 29.9.2014 15:06. Ohessa pohjapiirros, jonka mukaan puisto on merkitty.  

Tämä taisi olla ensimmäinen muinaismuistopuistoni? Tai mikä sitten olikaan viralliselta nimeltään. Maastoon oli lautareunuksin merkitty 1700-luvun lopun kartan rakennukset. Puistoaluetta reunustava aita kulkee myös kartan viivoja ja polunpätkätkin ovat vanhoilla paikoillaan.

Kivillä on merkitty lähde, maassa kulkevilla laudoilla putki, joka kulki lähteeltä kaivohuoneeseen, joka erottuu taustalla suorakulmiona.
Hieman syrjemmässä oli melko pieniltä näyttävät kaivomestarin asunnon ja piharakennusten pohjat.

Opas selosti terveyslähteen historiaa niin perusteellisesti kuin se on lähteiden mukaan mahdollista. Arkeologisten kaivausten sirpaleetkin kertoivat jotain. (Tässä välissä olisin voinut museon lehdistökuvalla mainostaa heidän uutta näyttelyään, mutta lehdistökuvat on merkitty "Vain lehdistön käyttöön!", joten jätetään näyttelykin heidän heinikseen.)

Lopussa kierrätetty kylpyvieraslista oli tutun oloinen omasta blogitekstistäni vuosien takaa. Saattoi kyllä olla toiseltakin vuodelta, sillä tarkistaessani Espoo-varastoani huomaan löytäneeni vastaavan listan myös sanomalehdestä Inrikes tidningar 21.12.1780 sekä ilmoituksia kaivohuonekauden ajankohdasta lehdistä Inrikes tidningar 11.5.1780, 2.6.1785 ja Posttidningar 9.5.1782.

Kansalliskirjaston digitoimissa sanomalehdissä mainintoja/mainoksia kylpykauden aloituksesta on runsaasti (Åbo Tidningar 8.6.1795 ... Finlands Allmänna Tidning 13.6.1836). Jonkinlainen paussi on vuosien varrella ollut, sillä Åbo Allmänna Tidningissä ilmoitettiin 7.7.1818 uudesta aloituksesta.

Espoon terveyslähteen merkityksestä kertovat maininnat Ruotsin valtakunnan esittelyssä vuosina 1762 ja 1808. Vielä Reseruter i Finland no 2/1888 noteeraa lähteen:
Muuta Espoon 1700-luvusta:

1 kommentti:

  1. Anna Wessman, ts. museolehtori30. syyskuuta 2014 klo 12.11

    Hei Kaisa,
    Tekijänoikeusasiat ovat syy siihen miksi museot halauavat rajoittaa valokuvien käyttöä, etenkin silloin kun valokuvat eivät ole kaupunginmuseon omistuksessa. Asia on kuitenkin helpompi silloin kun valokuvat on kaupunginmuseon ottamia. Tässäkin tapauksessa lupa valokuviin olisi ollut vain yhden puhelinsoiton tai sähköpostin takana (kaupunginmuseo(at)espoo.fi)

    VastaaPoista