Tigerstedtit Napparissa: 1918

Tammikuun 1918 lopulla kapteeni Tigerstedt kirjoittaa Helsingistä Nappariin, jossa oleskeli tuolloin Venäjän armeijasta eronnut Pierre-poika. Isänsä suosittelee suojeluskuntaan liittymistä.

Kokemäen kapinavahinkojen listauksessa on Napparista lyhyehkö lista, mutta täynnä sisällisodassa hyödyllistä tavaraa. Kaikista oli maksettu jotain.

Kolmet kenttäkiikarit, englantilainen satula, 10 metriä sinistä kangasta, kolme haulikkoa, itävaltalainen sotilaskivääri, kaksi ratsuväen karbiinia, 300 kiväärin patruunaa, 200 haulikon patruunaa, kaksi paria sotilassaappaita, työkärryt, 10 kilon säkki hauleja, 50 litraa petroleumia.

Vaikka talo näyttää säästyneen täysin (?!) elintarvikeluovutuksilta, perheellä oli erittäin hankala tilanne sodan loppuvaiheessa. Kapteeni Tigerstedt kärsi munuaisen vajaatoiminnasta ja hänet oli saatava Porin sairaalaan. Hevoskyyti oli epäkäytännöllinen, autoihin ei ollut polttoainetta ja junat eivät kulkeneet.

Kotiseutuneuvos Esko Pertola kertoo ratkaisusta:

"Paikallinen suojeluskunta tuli apuun. Napparin talon luona olevalle rautatien ylikäytävälle saapui eräänä varhaiskevään aamuna vanhanaikainen pumppuresiina. Siihen kannettiin sairas paareilla ja peitettynä. Neljän vahvan miehen painaessa tahdikkaasti vipuja matka Poriin alkoi."

Sairaalahoidosta ei ollut apua ja kapteeni Tigerstedt kuoli 6.6.1918 Porissa. Hänet on haudattu vanhempiensa sukuhautaan Kokemäen vanhimmalla hautausmaalla.

Kapteeni Tigerstedtin vaimo kuoli Kokemäellä vuonna 1930 ja heidän poikansa viljeli Napparia tämänkin jälkeen.

Lähteet:
TMA. Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkanslian arkiston osa "Ek15 V. 1918 sodan vahinkojen arvioimista ja korvausta koskevat asiakirjat 1918-20. XI Loimaan piiri Huittinen-Keikyä"
Esko Pertola: Välähdyksiä Napparin talon monivaiheisesta historiasta. Kokemäen joulu 1999 s. 15-17