Ingressistä selvisi, että tarkoitettiinkin Suomessa syntyneitä ja heidän jälkeläisiään, joita on ruotsinsuomalaisiksi (sverigefinnar) tavattu kutsua. Toisaalta on hienoa, että vanhalla termillä sidotaan siirtolaisuus Suomesta Ruotsiin puolen vuosituhannen jatkumoksi. Mutta toisaalta metsäsuomalainen-käsitteeseen ei välttämättä liity kovin positiivisia mielikuvia?
Tosin sitä kyllä käytetään jopa paikallisen matkailun edistämiseen. Muistaessa SukuForumilta tiedoksi, että Siirtolaisinstituutin rekisterin "Kaskisuomalaiset Ruotsissa 1500- ja 1600-luvulla" lisäksi on olemassa "huomattavasti luotettavampi" sivusto Skogsfinsk genealogi.
SR:n Släktband-ohjelman Skogsfinnar-jaksossa arvioidaan, että vuosina 1580-1650 Ruotsin metsiin muuttaneita suomalaisia saattoi olla jopa 10 000.
Aiheesta vastaan tullutta tutkimusta:
- Hanna Bergholm: Minne och livsmönster: Skogsfinsk identitet i tre undersökta bosättningar från tidigmodern tid
- Ida Feltzin: Björnskallar och magiska bilder - Skogsfinsk religion och folktro i materiella källor
- Malmberg, Jennie. Lika, Olika?: en materiell studie av skogsfinska bosättningar i Sverige
- Persson, Jimmy: Skogsfinnen inför tinget
- Welinder, Stig: Skogsfinnarna i den svenska maktstaten : Lokalhistoria, etnicitet och landskap
- Bladh & Olausson: ”Vandra hit som andra finnar att söka sin föda” : Om en rannsakningslängd över inhysesfolket i Fryksdalen 1674
- Bladh, Myhrvold & Persson: Skogsfinska släktnamn i Skandinavien
Hei!
VastaaPoistaKävin muutama vuosi sitten metsäsuomalaisseuduilla ja siellä tuli esille se, miten historiaa yritettiin käyttää matkailussa hyväksi. En tosin tiedä, miten onnistuneesti ja taitavasti... Mutta enää ihmiset eivät kammoa metsäsuomalaisjuuriaan kuten aiemmin.
Tässä vielä linkki yhteen tutkimusprojektiin, josta tietääkseni on jo julkaisujakin: http://www2.valentin.uu.se/research/Skogsfinska_projektet3.pdf
Ja yksityiskohtana vielä se, että Ruotsinsuomalaisten kirjoittajien yhdistys on jakanut omaa kirjallisuuspalkintoavuodesta 2005 alkaen. Se on nimetty metsäsuomalaisseuduilla eläneen runonlaulajan (?!) Kaisa Vilhuisen mukaan.