Jutussa todetaan, että
Naisten körttipuku oli alunperin 1600-luvun Pariisin muotihuoneista lähtöisin oleva vaate, joka saavutti suosiota muun muassa Pietarissa. Suomeen asu rantautui noin vuosisadan myöhemmin, jolloin se ei enää ollut muotivaate vaan rahvaan asu.Eli tunnustetaan, että kansan vaatteet ovat saaneet vaikutteita säätyläisten muodista. Ja muuttuneet.
Velikullassa 12/1909 körttiläiset esittiin melko kirjavissa vaatteissa.
Tuntia myöhemmin Ylen sivuilla Perinnetyyliset vaatteet kiehtovat nykyihmistä – "Kirjailujen uskottiin karkottavan pahoja henkiä". Kansallispukukonsultti Taina Kangas Suomen kansallispukukeskuksesta kutsuu Duudsonien jakkuja "kansanomaiseksi pukeutumiseksi", jossa on hyödynnetty "kansanomaisia kaavoja". Tässä jutussa ei ole sanaakaan samaisten vaatteiden "kansattomasta" lähtöpisteestä. Sillä kyse "perinnetyylistä".
Juuri katselin eilen kaupungilla farkkutakki päällä kulkiessani toisia samanlaista takkia käyttäviä. Taitaa olla "kansanomaista pukeutumista"? Ja perinteiseksi kutsuttiin opiskeluaikoinani tapahtumaa, joka järjestettiin toista kertaa.
P. S. 1. Pukeutumiseen liittyen tarkastelin täällä viime syksynä Satu Hovin keskiajan vaatteita käsittelevää kirjaa. Siitä ilmestyi äskettäin erittäin asiantunteva arvio Mirator-lehden numerossa 1/2014.
P. S. 2. Bernadottelandiasta opinnäytteitä vertailevaa tutkimusta varten.
- Orascanin, Nikola: Den uppklädda människan: en diskussion kring den gropkeramiska klädesstilen
- Hietala, Katriina: Dagens textilarkeologiska förmedling
- Böök, Martina: De fina skillnaderna: Vem och vad signalerade status i klädedräkten, Öjaby och Virestad under 1780-talet.
- Böök, Martina: Mer för prakten än för nyttans skull.: Statusmarkeringar i bouppteckningar från Virestad socken 1750-1759
- Norman, Adam: Klädda pedagoger: Om bruket av nytillverkade historiska dräkter
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti