Toisen sukupolven Ilmavallassa tuottivat Johan Erkinpoika (1826-1914) ja Eeva Maria/Leena Mikontytär (1830-1890). Lapsistaan lähes kaikki elivät aikuisiksi.
Juho Kustaa (s. 6.1.1850) eli Ilmavallassa vielä vuonna 1900 ja varmaankin toimi isänsä ikääntyessä pääviljelijänä. (RK 1863-1871 II s. 206, 1872-1879 II s. 814, 1880-1889 II s. 1087, 1890-1899 II s. 1147)
Matilda (s. 23.2.1851) lähti Ilmavallasta vuonna 1870 mentyään Ulrik Michelssonin kanssa naimisiin. Ulrik oli torpparina Urajärven Eskola/Hoivalan Maajoen torpassa vuoteen 1887, jolloin hänestä tuli tilan lampuoti vuoteen 1893. Ulrik oli vuosien 1894-1898 välillä lampuotina Vesivehmaan Ruukalassa ja sitten torpparina Vesivehmaan Abelissa. (RK 1863-1871 II s. 206, s. 186, 1872-1879 s. 790, 1880-1889 s. 1053, 1039, 1890-1899 s. 1109, 1350, 1216)
Auroora (s. 6.10.1853) meni vuonna 1874 naimisiin. Aviomies Simo
Simonpoika (s. 17.5.1849) oli vuokraviljelijän poika ja pariskunta asui
ensin Simon lapuuden perheen kanssa Keltaniemen Ala-talossa vuoteen
1878, sitten Vesivehmaan Abelissa, Yrjölän Vähä-Äiniössä, josta
muutettiin vuonna 1887 Vesivehmaan Pietilään. Vuodesta 1888 Simo oli
vuokraviljelijänä Urajärven Anttilassa kunnes pariskunta muutti
vuonna 1897 Hollolaan. (RK 1863-1871 II s. 206, 1872-79 s. 814, 303, 850,
1880-89 s. 979, 969, 1890-99 s. 1042)
Amanda Vilhelmiina (s. 5.3.1856), kuollut lastenkirjan mukaan 9.9.1861.
Helena Maria (s. 28.4.1859) vihittiin 6.11.1879 Urajärven Honnilan tilan Jokelan
torpparin Karl Henrik Granbergin (s.10.2.1854) kanssa. Jokelassa syntyi
poika Ferdinand 12.2.1881. Torppa vaihtui saman tilan Rantalan torppaan
vuonna 1887. Torpan nimen perusteella yhdistettävissä vaarin muistelmapätkään "tässä nykyisen Rutalahden tien varressa Rantalassa oli emäntänä yks
näistä tytöistä ja erikoisesti hän jäi mieleen hyvin suuren struuman
takia. Minä muistan jossain hautajaistilaisuudessa kotonani kun olin
varsin pieni lapsi ihmettelin sitä struumaa kun en ollut sellaista
nähnyt se oli kovin suuri." (RK 1872-79 s. 814, 303, 850, 1880-89 s.
1214, 1557, 1243, 1890-99 s. 1130, 1132)
Ida Alviina (s. 6.12.1861) vihittiin 28.11.1888 Kalkkisten Iisakkilan Ristimäen
torpparin Tobias Aabrahaminpojan (s. 7.2.1864) kanssa. Todennäköisimmin vaarin muistama Ilmavallan tytär, joka "oli naimisissa tuolla Rutalahden pohjassa. Hänellä oli tietysti se nimi
kanssa mikä sillä isännällä oli, ne oli Kuusiniemiä nimeltänsä. Ja
niillä oli lapsia ja sitä sukua on tänäkin päivänä jäljellä." (RK 1880-89 s. 1087, 328, 1890-99 s. 364).
Johan Maurits (s. 7.5.1864) muutti Ilmavallasta Kurkijoelle vuonna 1891 ja meni
samana vuonna naimisiin Iida Maria Lindin kanssa (s. 6.5.1868
Asikkalassa). Tytär Minda syntyi 5.5.1892. He muuttivat Kurkijoelta Ilmavaltaan vuonna 1892 ja sieltä
muualle Asikkalaan vuonna 1896. Vaarini muistelman mukaan Mauritz "aikuisena muutti Urajärvelle ja sen aikaisen käytännön mukaan otti
sukunimen mikä miellytti se ei ollut mitään johdonmukaista nimen
valintaa ja hän otti nimekseen Leponiemi. Hän oli hyvä rakentaja ja hän
m.m. Ilmavaltaan rakensi vielä välirauhan aikana ennen kuolemaansa
isohkon aittarakennuksen." (RK 1890-99 s. 1147, Kurkijoen tiedot Katihassa)
Nestor (s.11.2.1867) oli vaarini muistelmien (ja kirkonkirjojen mukaan) "palvellut Uudenmaan tarkk’ampujapataljoonassa". Yllä kyseinen pataljoona äkseeraa hieman Nestorin palvelusaikaa myöhemmin eli vuonna 1901 Helsingin Kruununhaassa. Kuva SLS, Flickr Commons
Äitinsä perukirjassa vuonna 1891 Nestorin todettiin olleen "Asevelvoinen ja Helsinkissä". Lisäksi "hän toimi työnjohtajana; oli tuolla Verlan tehtaalla lähellä
Kuusankoskea, missä nykyään on museo, selluloosamuseo ja sitten hän oli
tässä Kymen uittoyhdistyksessä työnjohtajana, kun puita tuolta ylämaista
Viitasaaren, Saarijärven ja Rautalammen reiteiltä Päijänteen läpi
tuotiin sitten Kymijokeen ja edelleen alas. Hän oli tavattoman noin
fiksu käytöksinen ja ulkonäoltäkin vähän semmonen en minä sano että
keikari mutta se nyt kuvaa kuitenkin niissä oloissa häntä koska hän piti
ulkonäöstään, vaatetuksestaan ja muusta parempaa huolta mitä yleensä
paikkakunnalla oli."
Amanda Vilhelmiina (s. 24.4.1869) on vaarini mummo, josta enemmän huomenna.
Adam (s 24.12.1871) vaarini muistelman mukaan "meni naimisiin naapuritalon Ilmivallan Laura-tyttären kanssa. He
viettivät lapsettomana pariskuntana, tosin vähän kesävieraita pitäen,
elämänsä Hevossaaressa, siinä saaressa missä nykyään on paljon jo
erilaista teollisuuttakin, tästä Heinolaan päin toisella puolen
Ruotsalaisjärveä."
Sukua löytyy: Honnilan tilan Jokelan torpparin Karl Henrik Granbergin (s.10.2.1854) vanhempi veli Anton meni naimisiin mummoni vanhimman veljen vaimon siskon kanssa.
VastaaPoistaOn tämä sukututkimus niin helppoa, että äkkiä siinä sekoaa.