Varasin ensi talveksi reissun Israeliin, joten katsoin asialliseksi aloittaa paikallisen historian opiskelun. Josta lienee yleissivistävää iloa, vaikka joutuisinkin viime vuoden tapaan varaus-peruutus -kierteeseen.
Alkupisteenä opiskelussani oli YouTube-video, jossa David Solomon esittelee juutalaisten neljän tuhannen vuoden historian tunnissa. En tunne esiintyjän taustaa, mutta suosittelen esimerkkinä popularistisesta historian esityksestä. Vauhtia, toistoa, visualisointia ja yksinkertaistamista.
Korvia kannatti höristää alkupuolella, kun Solomon totesi alkuneljänneksen perustuvan vain Raamattuun. Kyse oli siis hyvin perinteisestä historian tulkinnasta ja onneksi sain sille laajennusta Courseran kurssista The Bible's Prehistory, Purpose, and Political Future. (Sisältää enemmän arkeologiaa kuin Portus-kurssi, joka tipahti listaltani. Sotakurssi samoin, ajan puutteen vuoksi.)
Ensimmäisellä kahdella viikolla on esitelty nykyisen Israelin alueen historiaa lähinnä arkeologian perusteella. Tarkoituksena on vastata kysymykseen "miksi Raamattu kirjoitettiin" ja jo annetuista viittauksista päätellen tarjoutuu mahdollisuus oppia historiankirjoituksen historiaa ja käytäntöä. Ja lähdekritiikkiä. Keskustelupalstalle olen kurkistanut sen verran, että tiedän mukana olevan Raamattua melko lailla totena pitäviä eli pääsen katsomaan miten uusi tieto heihin uppoaa tai on uppoamatta. Arkeologiasta on esitetty jo useita skeptisiä lausuntoja. Pitäisi olla narratiivia eikä ruukunsirpaleita.
Itselleni suurin ahaa-hetki luennoissa oli tajuta, että Mesopotamian ja Egyptin välinen reitti kulki Israelin rannikon kautta. Ei siis suoraviivaisesti aavikon poikki. Höh. Myös topologinen kartta avasi alueen historiaa aivan toisella tavalla kuin tavallinen. Kartat, kartat, ...
Mesopotamian ja Egyptin välinen reitti kulki Israelin rannikon kautta. Ei siis suoraviivaisesti aavikon poikki.
VastaaPoistaKaiketi kauppareitit ovat vaihdelleet paljonkin sen mukaan mistä kauppiaiden on ollut turvallista kulkea. Armeijoita ei mielellään aavikkotaipaleille lähetetty, sellaisessa oli aina katastrofin ainekset koossa.
Mesopotamian ja Egyptin välinen reitti kulki varhaisella pronssikaudella todennäköisimmin Persianlahtea ja Siinain autiomaan poikki. Myöhemmin, Pohjois-Mesopotamiasta eli Assyriasta käsin ei juuri käyty kauppaa tai siirretty armeijoita Syyrian autiomaan halki (eli Palmyran kautta), tästä ja käytetyistä reiteistä meillä on tarkkojakin kuvauksia tekstilähteissä. Tämä pätee erityisesti Assyrian suurvaltakauteen, johon VTn tapahtumatkin sijoittuvat. Silloin Palestiinan rannikko (= Israel) oli tosiaan se läpikulkuväylä Egyptiin.
VastaaPoistaKas, olemme samalla kurssilla! Hauska tappaa vanha tuttu! :)
VastaaPoista