tiistai 13. toukokuuta 2014

V. 1918 sodan vahinkojen arvioimista ja korvausta koskevat asiakirjat

Isäni mummo Maria syntyi 13.5.1883 Kokemäen Kaarenojan Ala-Potilaan. Vaikka hänet tunteneita ihmisiä on vielä monta elossa, Mariasta ei kerrota juuri muita tarinoita kuin kevään 1918 pako pienten lasten kanssa Kyläkoskesta naapuritalon saunaan. Yhden kertojan mukaan talossa ei palatessa ollut muuta ruokatavaraa kuin piilotetut perunajauhot, joista tehtiin "killivelliä".

En ollut tullut ajatelleeksi, että talosta viedystä tavarasta olisi jäänyt tietoa mihinkään, joten kevätlomani TMA-käynnin merkittävin luetteloselauslöytö oli Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkanslian arkiston osa "Ek15 V. 1918 sodan vahinkojen arvioimista ja korvausta koskevat asiakirjat 1918-20. XI Loimaan piiri Huittinen-Keikyä". Tietävämpi tuttavani kertoi, että "kapinavahinkopöytäkirjat" yleensä löytyvät lääninhallitusten arkistosta, mutta Tampereella niitä on myös kaupunginarkistossa.

Kokemäen osalta oli arkistoituna alueittaiset pöytäkirjat, joihin oli kirjoitettu puhtaaksi pitäjäläisten antamia ilmoituksia punaisten viemistä tai ostamista tavaroista. Tämän jälkeen pinkassa oli alkuperäisiä ilmoituksia. Lopuksi oli vielä ilmoituksia hevosista, joita ei oltu saatu takaisin.

Ainakin Kokemäellä talollisilla ja kauppiailla oli pitkiä listoja tavaroista, mutta joukossa oli myös lyhyempiä listoja. Marian appiukko, joka eli vanhana isäntänä syytingillä, ilmoitti myymänsä vaatetavarat sekä hänen puoleltaan viedyt ruokatavarat.


Hevosilmoituksesta esimerkki naapuritalosta.

Kalle Hallamaan pojantyttäret muistavat kuulleensa tarinan hevosten palauttamisen ongelmista. Kotipitäjään saadulle hevoselle oli ulkoisten tuntomerkkien perusteella kaksi omistajaehdokasta. Tilanne ratkesi juottamalla hevoselle verta. Hevonen suostui juomaan ja näin tuli todistettua, että se kuului teurastajalle.

Vuoden 1918 sodasta vielä:
klo

1 kommentti:

  1. Leila Niemenmaa13. toukokuuta 2014 klo 9.20

    Olen nähnyt noita ilmoituksia kapinavahingoista myös nimismiehen arkistossa, muistaakseni Hämeenkyröstä (TMA). Olisiko ne jätetty nimismiehelle?

    Yllättävintä oli, että myös muutama punaiselle puolelle kuulunut ilmoitti kadonneista hevosistaan. Olihan ne kieltämättä heiltä pidätettäessä takavarikoitu. Hevosen takaisinsaamisesta tai korvauksesta tuskin oli toiveita.

    VastaaPoista