maanantai 19. toukokuuta 2014

Uusi työpaikka, uusi yrityshistoriikki

Minun kokemukseni mukaan uudella työpaikalla saa aina ensimmäiseksi käteensä yrityshistoriikin. Epäilen, ettei pidä paikkaansa ihan joka firmassa?


Kun allekirjoitin työsopimuksen Nokian tutkimuskeskuksessa vuoden 1998 lopussa, sain kotiin kannettavaksi Marco Mäkisen pokkarin Nokia Saga. Kertomus yrityksestä ja ihmisistä, jotka muuttivat sen (1995). Muistaakseni luin sen jossain vaiheessa ja jätin hyllyyni.

Sisällöstä en enää muista mitään ja kirjaan nyt tartuttuani yllätyin huomatessani, että se oli tilausteos. Ensimmäisellä sivulla on Jorma Ollilan tervehdys, jossa todetaan, että "halusimme pysähtyä hetkeksi ja miettiä miksi Nokia on menestynyt viime vuosina" ja että "Nokia Saga on suunnattu ennen kaikkea nokialaisille". (Tilausteos muille kuin nokialaisille taisi olla Martti Häikiön teos, jonka ostin henkilökuntahintaan ja piilotin lukemattomana sittemmin unohdettuun paikkaan.)

Kun tuhansien muiden kanssa 28.4.2014 siirryin Nokialta Microsoftin palvelukseen, odotin aamulla saavani uuden henkilökortin. Näin kävikin, mutta käteeni annettiin myös kovakantinen punainen kirja.

Se osoittautui kiinnostavaksi. Kirjan alkusivuille on limitetty Nokian ja Microsoftin tietoteknistä historiaa. Tekstin tietosisällössä ei ollut yllätyksiä, mutta minusta oli kiehtovaa, että historiaa käytettiin tällä tavalla muutostilanteessa. Molemmat ovat olleet ensimmäisiä monessa ja täten meillä on yhteistä. Ja nyt olemme yhtä. Historia on kuin se kirjoitetaan.

Tarkistin tuoreeltaan työnantajan edustajalta saako kirjasta mainita tällaisessa ulkoisessa blogissa. Oma mielenkiintonsa oli vastauksessa: sai kertoa olemassa olosta, mutta sisältö on luokiteltu yrityksen sisäiseksi tiedoksi eli en voi esittää siitä lainauksia enkä kuvia. Hallussani on siis salainen historia! Joka toki on vuotanut julkisuuteen ja värikkäitä kuvia voi katsoa TheVergen sivuilla.

Yrityshistoria ei kokemukseni mukaan ole työpäivissä läsnä, joten tällainen historian hyötykäyttö on huomion arvoista ja ansaitsisi enemmänkin mietintää. Aihetta on äskettäin käsitellyt Anna Sivula artikkelissa Corporate history culture and useful industrial past: A case study on history management in Finnish Cotton company Porin Puuvilla Oy (Folklore vol 57). Siitä jäi mieleen yrityshistorioiden  alhainen arvostus, paikallishistorioiden tapaan.

P. S. Kirjastosta odottelen David J. Cordin kirjaa The Decline and Fall of Nokia. Kirjailijaa haastateltiin toissa viikolla Aalto yliopistossa, video katsottavissa YouTubessa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti