Lehmistä kummallisiin häihin

Valokuvataiteen museon esille laittamat I. K. Inhan lehmäkuvat jäivät kaivertamaan mieltä. Museo kuittasi sosiaalisessa mediassa, ettei poseeraajien nimiä ole heillä tiedossa. Ei ihmisten, eikä eläinten. Museon omassa tietokannassa Kuka kuvasi on Inhan kohdalla lisätietona työn tilaaja: maataloushallitus.

Nykyaikana tällaista yhteisten varojen käyttöä kommentoitaisiin mediassa, joten siirryin sanomalehtihakuihin. Ne eivät tuottaneet toivottua tulosta, mutta jotain muuta. (Kuten niin usein.) Parissa sanomalehdessä (leike Savo-Karjalasta 2.8.1899) nimittäin mainittiin Inhan kuvien käyttö ulkomaisessa lehdessä "The wide world magazine".

Kiitos digitoinnin, Googlen ja Wikipedian sain kyseisen Kathleen Schlesingerin artikkelin The Quaintest Wedding in the World eteeni alkuperäisessä kontekstissaan. Eli pygmien ja muun eksoottisen joukossa.

Kahdeksan sivun jutussa käydään Vienan hääperinne tarkasti läpi. Arvatenkin toimittajalla (sama kuin 27.6.1862 Irlannissa syntynyt musiikintutkija?) on ollut jonkun muun tekemä selvitys käytettävissään.

Inhan hääkuvista löytyy verkossa paljon enemmän tietoa kuin lehmistä. Valokuvataiteen museo on tehnyt niistä noston, jonka perusteella heillä on ainakin osa setistä kokoelmissaan. Toisaalta verkosta selviää, että "Inha teki maineikkaan Vienan matkansa K. F. Karjalaisen kanssa vuonna 1894."

Inha ja Karjalainen järjestivät Jyvöälahdessa leikkihäät, koska he eivät vaivalloisella valokuvaamisella halunneet häiritä oikeita häämenoja. Inhan mukaan rahvas älykkäästi käsitti leikkihäiden tarkoituksen ja oli sitä kohtaa kaikin puolin suosiollinen. Vielä Virtarannan käydessä Jyvöälahdessa muistivat kyläläiset "ylioppilahien" puuhat. Inhan leikkihäitä on joskus myöhemmin arvosteltu lavastamisesta.
– Se ei merkitse mitään hääkuvien aitouden kannalta. Nimittäin juuri sillä tavalla 1800-luvun karjalaiset häät vietettiin.

Inhan matka mainittiin myös laadukkaan oloisella sivustolla Vienan runokylistä.