tiistai 8. huhtikuuta 2014

Kevätlomalla: Kuuntelin ruotsalaista radiota

Matkustaminen Tampereelle lauantaina tarjosi hyvän mahdollisuuden kuunnella puhelimesta pois muutaman kuukauden radio-ohjelmat Bernadottelandiasta.

Släktbandin jaksoissa oli tietenkin paljon mielenkiintoista. Kauden viimeisessä jaksossa ”Ingeborg förlorade hedern efter kunglig våldtäkt” melkein mainittiin tuttavani, kun kahteen kertaan passiivissa kerrottiin Kansallisarkistossamme tehdystä Bure-löydöstä. Ymmärrän kyllä, ettei radion kuuntelijoita voi rasittaa monilla nimillä, mutta kun aiheena oli naisten elämä, niin olisi suonut mainittavan myös Tiina Miettisen.

”Jordarv och ständiga konflikter”-jakso sai tiedostamaan, etten vieläkään ymmärrä menneisyyden maanomistusta täysin. Mainitut oikeusjutut tarjosivat selitystä sille miksi esi-isäni alkoi vaatimaan vanhempiensa myymää tilaa, vaikka minusta kauppa oli selvä asia.
”Hur hårda var sabbatsreglerna?”-jaksosta opin, että sapatin pyhittämiseen oli pehmennys 1734-laissa. Ja, että Ruotsissa 1800-luvun loppupuoliskon herätysliike kovensi sapatin tulkintaa. Miten Suomessa kehitys? Muistan tutkimusta vain 1700-luvulta. Milloin lainsäädäntöä muutettiin? (Piirros Heino Aspelin, Tuulispää 26/1909)

Vetenskapsradion Forum esitteli jaksossa ”Kriminella karriärer förr och nu” Tukholman kaupunginmuseon uutta näyttelyä Skuggsidan, jota täytynee lähteä ennen tammikuuta 2015 katsomaan. Radio-ohjelman mukaan suurkaupungin meininki peilaa tilannetta muualla maassa, eli myös Suomessa Ruotsin aikana?

Vetenskapsradion Historia on edennyt 600. jaksoonsa, jota juhlittiin miettimällä historiantutkijoiden merkitystä. Ruotsissa oli aihetta myös miettiä historian opetusta, kun valtakunnallisesta kokeesta tuli heikot tulokset.

Huutokaupoista tehdyn tutkimuksen esittely kuullosti erinomaisen mielenkiintoiselta. Tavaraa vaihdettiin ja kerättiin enemmän kuin muista lähteistä on näkynyt? Lantatunkiokin saatettiin kaupata huutokaupalla Tukholmassa, jossa 1700-luvulla oli jopa viisi huutokauppatilaisuutta viikossa. Yhden huutokauppapöytäkirjan olen arkistossa kohdannut, missä loput?

Göteborgissa on näyttely 1800-luvun historiamaalauksista, jotka ovat (ohjelman mukaan) unohtuneet 1800-luvun lopun taidevirtausten mukaan. Yksi mainituista maalauksista on Kaarle XII:n ruumissaatto, joka on täyttä fiktiota. Näyttelyssä yritetään tuoda esille, että oman aikammekin kuvaesitykset ovat rakennettuja, eivätkä välttämättä totta. Pitää erityisesti paikkansa historiallisissa elokuvissa, joita voi pitää historiamaalausten jatkumona.

Monuments men -filmin tapahtumia käsittelevän jakson lopussa kerrottiin yhdistyksestä, joka alkaa huolehtimaan ruotsalaisista sotamuistomerkeistä ulkomailla. Eli siis Baltian maissa, Saksassa, Norjassa, Länsi-Intiassa ja Afganistanissa. Yksi oli joukosta selvästi poissa, joten yritin löytää lisätietoa verkosta. Päädyin sivustolle Svenska minnesmärken i utlandet, jossa on kolme kohdetta Suomesta. Yksi näistä on Kupittaan ruotsalaiskylä. Eli siteemme Ruotsiin eivät sitten niin kovin tiukkoja kuitenkaan?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti