Elämänkerrat eivät olleet lyhyimpiä mahdollisia ja yksi yhteys Kokemäellekin löytyi. Knut Ferdinand Regnell oli syntynyt 21.3.1837 Kokemäenkartanossa, jossa isänsä Per Erik oli tilanhoitajana. Kurkistus rippikirjaan kertoo, että perheen oleskelu Kokemäellä oli varsin lyhytaikainen. He olivat tuleet Yläneeltä vuonna 1836 ja lähtivät Orimattilaan vuonna 1837.
Yhteydet Kokemäen ja Yläneen välillä tähän aikaan liittyivät Sahlbergeihin, jotka omistivat maatiloja molemmissa pitäjissä. Oliko sama syy Regnellien muuton takana?
Näköjään, sillä avioituessaan 30.9.1823 mademoiselle Wilhelmina Carolina Hällstenin kanssa Per Erik oli Sahlbergin omistaman Uudenkartanon pehtoori. Esikoisen kasteen aikaan Per Erikin titteli on muuttunut tehtailijaksi, mutta suhteet professori Carl Reinhold Sahlbergiin ovat kunnossa, sillä hän on kummien joukossa.
Rippikirjassa nuoripari oli Uudessakartanossa vuosina 1824-25, 26 (?), Uudenkartanon kangastehtaalla 1827-30, Tourulassa 1830-31 ja 1833-35. Tourulassa, jonka rippikirjan mukaan omisti turkulainen kauppias Kingelin, Per Erik oli pehtoorina. Hän sai osaamistaan esille Åbo Tidningarin numerossa 3.2.1836, jossa julkaistiin hänen kirjeensä Tourulan ojitusten hyödyllisyydestä. Liekö tästä auennut tie Kokemäenkartanoon?
Tämän Ruotsissa 1798 syntyneen miehen uran jatkoa en Orimattilasta löytänyt. Mutta Kotivuoren ylioppilasmatrikkelissa on poikansa Karl Vilhelm ja tässä yhteydessä Per Erikin sanotaan olevan Hämeenlinnan linnanvouti.Mitähän moinen teki 1840-luvulla?
Kokemäenkartanoon tuli sittemmin paljon ruotsalaisia maanviljelysosaajia. Onkohan tätä muuttoliikettä 1800-luvulla isommassa mittakaavassa jo tutkittu?
(Per Erikin vaimo oli rippikirjojen mukaan syntynyt Turussa 12.1.1801. Tarkemmin sanottuna kuitenkin Paimion Räpälässä vänrikki Joh. Gust. Hellsténin ja Johanna Fredr. Sevonin tyttäreksi.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti