Naantali 1462, Tallinna 1422

Kaappasin kirjaston kierrätyshyllystä Maijaliisa Dieckmannin kirjan Luostarin Piritta, joka olisi ennemmin tai myöhemmin päätynyt varauslistalleni. Otsikko yhdistettynä alaotsikkoon Nuortenromaani vuoden 1462 Naantalista kertoo sisällöstä olennaisen. Olipa kerran tyttö Naantalin nunnaluostarissa.

Jälleen kerran (ks. aiempi kommenttini) päähenkilö oli nimenomaan kiinnostunut kirjoittamisesta. Samanikäinen sivuhenkilö puolestaan kunnostautui yrttien parissa. Vielä joskus historiallisessa tarinassa päähenkilönä tyttö, joka loistaa käsitöissä tai ruuanlaitossa...

Ennalta-arvattavuudesta huolimatta Dieckmannin tekstiä oli mukava lukea. Luostarin toimintaa esiteltiin melko perusteellisesti, mutta sentään päähenkilön näkökulmasta ja luontevasti. Luostarin ulkopuolella papilla oli jalkavaimo, tanskalaiset hyökkäilivät rannikolla ja kansa pelkäsi noitia. Ei kovin yksityiskohtainen yhteiskuntakuvaus, mutta sopi tarkoitukseensa eikä (kai?) poikkea hirvittävästi tiedetystä.

Huomattavasti monipuolisempaa 1400-luvun kuvausta edusti viimeksi käännetty Indrek Harglan dekkari Apteekkari Melchior ja pyövelin tytär. Se alkoi (toisin kuin aiemmat?) kolmen sivun esipuheella, joka oli niin täynnä ajan valtapolitiikan kuvausta, että minulta loppui lukuhalut. Jos tarvittavaa taustaa ei pysty ujuttamaan tekstiin, on historiallinen romaani hakoteillä. Varsinaisen fiktion alussakin oli ylenmäärin kuvausta ympäristöstä ja markkinoista. Lukeminen jäi muutamaan kymmeneen sivuun

Onko minussa jotain vikaa kun saan luettua fiktiona vain lasten- ja nuortenkirjoja?

Sotaan, sodassa ja sodan jälkeen

Itsenäisyyspäivän hengessä

• Nevala-Nurmi, Seija-Leena: Perhe maanpuolustajana. Sukupuoli ja sukupolvi Lotta Svärd- ja suojeluskuntajärjestöissä 1918-1944
• Okker, Saija: ”Pienistä puroista kasvaa suuri joki” Lotta Svärd yhdistyksen taloudellinen toiminta paikallisella tasolla 1920-1944 esimerkkinä Forssan paikallisosasto
• Lindholm, Ville: Kansan kunto korkealle : puolustusvoimien liikuntakasvatusideologia 1918-1939
• Juuti, Petri (toim): Sinistä punaista mustaa. Näkökulmia Suomen 1930-40-lukujen poliittiseen historiaan 
• Kallliola, Antti: Ihmiset tarvitsevat rauhattomina aikoina luettavaa. Kriisiajan kuva Kansanvalistus ja Kirjastolehdessä 1939-1947
• Montonen, Masi: Rautatiekuljetusten toimeenpanosuunnitelmat ennen talvisotaa
• Rautiokoski, Jari: Merivartiolaitoksen asema maanpuolustuksessa 1930 - 1939
• Kaikkonen, Jaakko: Salpalinjan rakentaminen Kaakkois-suomen alueella
• Granqvist, Raoul J.: På gränsen till ett krig : Eliot Elisofon och Life i Finland 1939

Talvisota

• Hänninen, Mikael: Korvikeaseesta legendaksi : konepistoolin käyttöperusteiden kehittyminen Suomessa 1920-luvulta talvisodan päättymiseen
• Saarimaa, Juha: Siilasvuon joukkojen huollon järjestelyt Suomussalmella 1939-1940
• Tähjä, Toni: Tiedustelua ja tuhotöitä. Talvisodan partio- ja agenttitoiminta päämajan tiedusteluosaston Kajaanin ja Petsamon alatoimistojen tiedustelualueilla
• Airio, Pentti: Sallan suunnan taistelut 1939-1940
• Pajunen, Jussi: Suomen ilmavalvonta talvisodassa : toiminta ja kokemukset
• Alm, Olli Juhani: Liperin ratsumiehet talvisodassa
• Saikkonen, Tomi: Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa

Välirauha

• Pulkkinen, Timo: Missä se raja kulkee? Moskovan rauhansopimuksen rajojen synty ja seuraukset
• Leinonen, Tapani: Rannikkoiskujoukkojen koulutus 1940-1941 : rannikkoiskujoukkojen kehitys talvisodan sotakokemusten perusteella Hangon alueella maaliskuusta 1940 - joulukuuhun 1941
• Tarkka, Markus: Merivoimien varautuminen Neuvostoliiton Hangon tukikohtaa vastaan välirauhan aikana
• Launonen, Virpi H: Vatkulia ja viihdykkeen korviketta. Huolto ja vapaa-ajanvietto Salpalinjan rakennustyömailla IV:n AK:n alueella vuosina 1940-1941
• Rainio, Elina: Isänmaan ehdoilla. Helsingin Sanomien, Maaseudun Tulevaisuuden ja Suomen Sosialidemokraatin näkemys naisen paikasta välirauhan ajan Suomessa
• Tuomi, Riina: Työläisten etujen puolesta yhtenäisyysrintamaa vastaan - Turun metallityöväen ammattiosaston vasemmisto-oppositio välirauhan aikana
• Leppänen, Jarno: Sodan jaloista Nokialle:  SOK:n Nokian tehtaat 1940-1960
• Rytkönen, Sisko: "Taas idän hurtta ulvahtaa" : kotimaisten näytelmäelokuvien sotapropaganda ja vaikutus yleisöön vuosina 1939-1944

Jatkosota

• Ruokonen, Tommi: Englanti julistaa sodan - Suomalaisen sanomalehdistön asennoituminen Englantiin ennen sodanjulistusta ja sen jälkimainingeissa vuonna 1941
• Rautiainen, Mikko: ”Sisaret tapaavat toisensa” Itä-Karjala ja Suur-Suomi-suunnitelmat neljässä suomalaisessa sanomalehdessä kesäkuusta joulukuuhun 1941
• Tulppala, Jyrki: Suomalaisten tarkka-ampujien toiminta sodassa 1941-1944
• Kallinen, Aaron: The heroic north. The image of Finland and the Continuation War in the texts of Agustín de Foxá
• Sahi, Juha: Salasähkeitä Tokiosta. Suomen Tokion-lähetystön toiminta ja suomalais-japanilaiset suhteet lähetystön perspektiivistä toisen maailmansodan aikana
• Peltomaa, Pilvi: "Otti asian siltä kannalta, että lähti omille teilleen" : 1. divisioonan rintamakarkuruus jatkosodan hyökkäysvaiheessa syksyllä 1941
• Reijo, Anne: Viestitoiminta Viipurinlahden ylimenohyökkäyksessä 1941
• Rautiainen, Riku: Tykistön tulenkäytön kehittyminen VI Armeijakunnan taisteluissa jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941
• Hellström, Sven: Sjuktransporter i norra Finland 1941–1943 : Humanitär hjälp och realpolitik
• Mustonen, Tuomas: Sorokka-suunnitelma : tiedustelutietojen merkitys operaation valmistelussa tammi-maaliskussa 1942
• Kuikka, Joonas: Sananvartijat - Lehdistösensuurin kriisi 1943-1944
• Isohella, Anne-Riitta:  Joukkoliikkeestä jalkaväkirykmentiksi. Kuinka Suomi päätti kouluttaa virolaisen joukko-osaston JR 200
• Silovaara, Henri: Panssarivaunujoukkojen koulutus Panssariprikaatissa 1942–1944
• Mäkinen, Petteri:  Historian punaiset langat. Isänmaan historia -oppiaine ja sen opetukset jatkosodan armeijan käytössä
• Haimila, Antti-Veikko: Päämajan ja merivoimien suhde rannikolla suoritettujen operaatioiden suunnittelussa ja toimeenpanossa jatkosodassa
• Lehtoväre, Jari: Asevelvollisten koulutus Karjalan kannaksen sotatoimiyhtymissä jatkosodan aikana
• Rönkko, Pirkko: Finska krigsbarn i text och på pressbilder i Sverige och i Finland
• Leskinen, Sanna: Siellä koti, minne viedään. Inkeriläiset ja itäkarjalaiset lapset suomalaisissa yksityisperheissä 1941-1945 Valvontakomissiolle tammikuussa 1945 tehtyjen anomusten mukaan
• Kallatsa, Miika:  Suomen Saksalle luovuttamat sotavangit jatkosodan aikana
• Sairila, Tanja:"Hurjapäitä raivottaria" : neuvostoliittolaiset sotavankinaiset Suomen sotavankileireillä vuosina 1941-1944
• Kujansuu, Juha: Kenraalikoppi ja sikalaryssät : jatkosodan politrukki- ja upseerisotavangit
• Kyllönen, Irina:  "Pois pula, pois puute". Nuorten rikokset Tampereella jatkosodan aikana toimeentulon näkökulmasta
• Toivonen, Niko: Suomalainen iskuosastotoiminta Karjalan kannaksella jatkosodassa
• Mattila, Mikko: "Jos taistelu konsanaan on luonnollista ja spontaanista, on sitä Suomen taistelu kommunismia vastaan." : Saksan lähetystön sanomalehtiosaston julkaisun välittämä propaganda jatkosodan aikana ja sen soveltaminen opetuskäyttöön
• Kivimäki, Antti: Joukkojen siirtäminen Maaselän kannakselta Karjalankannakselle 1944
• Nissinen, Antti: Prikaatien käyttö kesän 1944 taisteluissa
• Lamppu, Marko: IV Armeijakunnan ilmatorjunnan järjestelyt vetäytymisvaiheen taisteluissa 1944
• Talvitie, Juho: Viipurinlahden taistelu 1944 joint-operaation näkökulmasta tarkasteltuna
• Komulainen, Tuomo: "Hyökkääjät saaneet jalansijaa" Miten ja miksi Uusi Suomi loi saksalaismyönteisyyttä lähtiessään tiedottamaan Normandian maihinnoususta 7.-8.6.1944
• Markkinen, Tuomas: Ilmatoiminnan johtaminen Karjalan kannaksen torjuntataisteluissa kesällä 1944 
• Nousiainen, Marko: Sodan ja rauhan rajoilla : identiteettipoliittinen keskustelu suomalaisissa sanomalehdissä jatkosodan päättyessä syksyllä 1944
• Auvinen, Timo: Vihollinen, vastustaja, ystävä - Suomen johtavan sanomalehdistön Neuvostoliittokuva muutoksessa syksyllä 1944
• Granqvist, Raoul J.: Med matkorg och kamera på resa : Eliot Elisofon i krigets Finland 1944
• Enlund, Maria: Eversti Hannuksela sotilasjohtajana jatkosodassa
• Raipala, Liisa:  Talvi- ja jatkosota Hämeenkyrössä aikalaiskokijoiden muistamana
• Piiroinen, Tiina Maarit: "Sitä vain sillonnii ellee nujuttiin" Tuupovaaralaisten sotavuodet 1939-1944
• Laitala, Anssi: "Suistamolta Pohjois-Savoon". Sotapoliisi ja ilmasuojelujoukot kuntaa evakuoimassa - Suistamon kunnan evakuoinnit ja väestönsiirrot viime sotien aikana.
• Tuomi-Toljola, Susanna: Aviopuolisoiden välinen suhde talvi- ja jatkosodassa. Suhteen merkitys ja naisten selviytyminen sodan ajan arjessa kotirintamanaisten kerrotuissa muisteluissa
• Hagelstam, Sonja: Trygghet och stabilitet i krigets tid. Relationen mellan sönerna vid fronten och föräldrarna hemma
• Korpi, Tanja ja Helin, Sanna: Eteläpohjalaisten kotirintamanaisten arjesta selviytyminen sota- ja pula-aikana

Jälleenrakennus

• Latvala, Kristiina: Sotasiirtolaisuuden kahdet kasvot. Siirtoväki ja siirtoviranomaiset inkerinsuomalaisten väestönsiirrossa Suomeen 1941-43 ja palautuksessa Neuvostoliittoon 1944-1945
• Tiainen, Outi: Työttömyyttä ja aluekiistoja. Jatkosodan jälkeisen rauhan vaikutukset Värtsilän kuntaan
• Vatanen, Anu E: Siirtoväkitutkimuksen lähdekriittiset haasteet. Siirtoväen asuttaminen Kuusjärven kuntaan ja selvitys siirtoväen huolto-organisaation, rekisteröinnin ja henkikirjoituksen asiakirjalähteistä 1939-1949
• Sampakoski, Tiina: Evakkokarjalaisena Suomessa - Elämänkerrallinen tutkimus evakkokarjalaisista toisen maailmansodan jälkeen
• Palomäki, Antti: Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen - Siirtoväen ja rintamamiesten asutus- ja asuntokysymyksen järjestäminen ja sen käänteentekevä vaikutus asuntopolitiikkaan ja kaupunkirakentamiseen
• Ruosteenoja, Lauri: Sotasyylliset vastaan vieraan vallan palvelijat. Johtavien sosiaalidemokraattisten ja kansandemokraattisten sanomalehtien välinen vuosien 1945–1946 kiistely ulkovalloista ja Suomen ulkopolitiikasta
• Mertanen, Tomi: Vahvemman valvonnassa : valtiollisen poliisin toiminta neuvostokansalaisten palauttamiseksi Neuvostoliittoon vuosina 1944-1948
• Vertanen, Anu: Rintamalta Ratakadulle : suomalaiset SS-miehet kommunistisen Valpon kohteina 1945-1948
• Vesikko, Antti: Kansakunnan resonoivat muistot : Olavi Paavolaisen jatkosodan päiväkirja Synkkä yksinpuhelu I-II (1946) kansallisen identiteettiprojektin uudelleenarviona
• Sysiharju, Karoliina: Masennuksen basilleja, tärähtäneitä tosisotamiehiä ja veriin jäänyttä sotaa - mielen järkkyminen jatkosodan suomalaisten rintamamiesten sotakokemuksissa
• Haapalahti, Suvi: Isänmaan isättömät. Sotaorpous osana toisen maailmansodan jälkeistä suomalaista yhteiskuntaa
• Martikainen, Elina:  Aseveli Yrjö Silo. Aseveljeyden henki ja käytäntö Tampereella sodan jälkeen
• Peurala, Jussi I: Ystävyystoiminnan olosuhteet ja suhdanteet. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Pohjois-Karjalan piirijärjestön osastot ja jäsenet 1944-1991

Ja sitten

• Saarikoski, Joni: Ampumisilmaukset suomalaisessa sotakirjallisuudessa.
• Tuomaala, Ritva: ”Kyllähän nyt pitäs olla jo semmonen aika, että pääsis niin kö keskustelemhan näistä asioista.” Tutkimus lappilaisten sotavankien, partisaanien uhrien ja huutolaisten elämänkulusta, voimavaroista, terveydestä ja sairauksista
• Tilli, Jouni: Luovutuskeskustelu menneisyyspolitiikkana : Elina Sanan Luovutetut jatkosotaan liittyvän historiapolicyn kritiikkinä
• Kulmala, Johanna: Olinhan siellä minäkin - vai olinko? : miten sotamuistoista syntyy fiktiota

Kuin myös

• Kilpijoki, Taina: Salmista Rauman seudulle ja Etelä-Savoon: rajakarjalaisen siirtoväen kielellinen sopeutuminen itä- ja länsimurteiden alueelle
• Ilonen, Anneli: Rajan lapset : identiteettityö Kannaksen evakkojen sukupolvissa
• Nikula, Heidi: Siirtokarjalaisuus 2000-luvulla. Tutkimus karjalaisuuden merkityksestä siirtokarjalaisten kolmannessa polvessa.
• Pyykkönen, Santtu: Karjala yli sukupolvien - Paikkaidentiteetin ylisukupolvinen siirtyminen
• Takkinen, Nina: Takaisin Karjalaan! Muistinpoliittinen näkökulma matkailumainontaan
• Kivistö, Jaakko: Takaisin Karjalaan eli draaman myyttiset sisällöt ja niiden vaikutus

Kuvitus luonnollisestikin SA-kuvia.

• 233: Lotat kuorivat perunoita Heinjoen Sk:n talon nurkalla. Heinjoki 1939.10.01 
• 37486: Vallatulta alueelta on löytynyt perunamaa. Kurkijoki, JR 57 1941.08.14
• 48798: Arvo ja Helmi nostavat talon perunan, kun vanhempi väki on ""valtion töissä"". Kemijärvi 1941.09.15 
• 51688: Ryssäläisiä vankeja perunannosto töissä Tjusterbyn kartanon mailla. Siuntio 1941.09.30 

Alla vielä 160685: Perunan nostoa Rukajärven kylässä. Rukajärven suunta 1944.09.27

Terveisiä Museomäyrältä

Suomen museot ovat tänä vuonna olleet entistä aktiivisempia kaikilla sosiaalisen median kanavilla. Melko (tarkoituksellisen?) vähäiselle huomiolle on jäänyt joukkoon kesällä saapunut Museomäyrä, joka esittää kommenttejaan sekä FB:ssä että Twitterissä.

Aiheena ovat olleet m.m. Guggenheim sekä kulttuuriperinnön näkyvyys verkossa

Miten epäammattimaista. Ei lainkaan vesileimoja. http://t.co/oI72Cz0VfR @vorssammuseo #häpeä
— Museomäyrä (@museomayra) August 16, 2013

Helemi - Museosolmun (viimeksi päivitetty 28.11.2012) pohjanmaalainen serkku. http://helemi.lapua.fi/ #museosolmu #vapriikki #lapua
— Museomäyrä (@museomayra) August 29, 2013

23.10.2013: "Mäyrä sai juuri hienosti muotoillun tiedotteen korvanappiinsa: Kansalliskirjastossa on toiminut viikon ajan residenssitaiteilija. Tähän liittyen on myös julkistettu joku finna.fi."

Tässä mäyrän innovatiivinen kokoelmapedagoginen kulttuuripalvelu:bit.ly/19hh8U3 @museovirasto tuki hanketta #museot @museokeskus
— Museomäyrä (@museomayra) December 4, 2013

Viimeinen twiitti viittasi Turun museoiden Flickr-avaukseen, jota jo kertaalleen ehdin sohaista. Tuolloin en tiennyt, että kyseessä oli "kokoelmapedagoginen kulttuuripalvelu". Tämä selvisi eilen sähköpostilla saamastani tiedotteesta, jota Museomäyräkin lienee lukenut, ja jonka Tapio Onnela taisi kopioida jokseenkin sellaisenaan Agricolan uutiseksi.

Kuten Museomäyrän twiitti antoi ymmärtää, kuvien digitointi(?), lataus nettiin(?) ja/tai näiden käyttötapojen kehittely ja tiedotus "on saanut Museoiden innovatiivisten hankkeiden tukea Museovirastolta". 

Tiedotteen mukaan "All rights reserved" kuvat on tarkoitettu

erityisesti lapsille ja palvelutaloissa asuville ikäihmisille. Aineistot ovat kuitenkin kiehtovia ikkunoita historiaan ja taiteeseen kaikenikäisille. Kuvia on mahdollista käyttää keskustelunavaajina kouluissa, päiväkodeissa ja palvelutaloissa. Kuvien toivotaan herättävän yleisössä muistoja ja uteliaisuutta. Ohjaajat voivat hyödyntää sisältöjä yksilö- tai ryhmäkeskusteluissa, kuvalukupiireissä, oppitunneilla ja työpajatoiminnassa, joissa kuvia voidaan näyttää esimerkiksi tablettitietokoneen näytöltä tai videotykin kautta projisoituina.

Kunhan muistetaan, että kaikki esittäminen tapahtuu tilaisuuksissa, jotka eivät ole luonteeltaan julkisia. Koululuokkien osalta kyseenalaista.

Tiedotteen mukaan "Samaan sivustoon tullaan myöhemmin liittämään myös "Kurkistuksia valokuvien Turkuun" -kuvakokonaisuus." eli Picasasta kadonneet kuvat tulevat Flickr:iin. Villi veikkaus: varustettuna merkinnällä "All rights reserved".

No, Flickrissä on sentään nämä käyttöehdot näkyvillä. Museomäyrän ekassa lainatussa twittissä viitattiin Forssan museon presenssiin Pinterestissä. Siihen sisältyy kokoelma Kalle Aaltosen maalauksien valokuvia ja jää yleissivistyksen varaan ymmärtää, että näissä on sekä alkuperäisen taiteilijan että valokuvaajan tekijänoikeudet voimassa.

[Lisää surffausta] Ahaa, kokoelmaan Kahleita ja Kaasunaamareita 23.11.2013 on kirjoitettu selvästi "Kuvat on suojattu Creative Commons-lisenssillä CC-BY-NC-ND". Sen kunniaksi alla
"Haikeus. Fiia Salomaa, Riikka Salminen, Elisa Kinnunen, Lotta Sirkesalo, Forssan Keskuskoulu."

Pari sipoolaista

Inrikes tidningar julkaisi 11.7.1791 Sipoossa 6.6. päivätyn uutisen. Talonpojan leski Johanna Johansdotter oli kuollut 105 vuotiaana eli oli syntynyt vuonna 1686, elänyt läpi 1600-luvun lopun nälkävuosien, isonvihan, pikkuvihan ja varmaan monta muutakin ikävää asiaa. Uutisen mukaan hän oli vain kerran naimisissa, sai 8 lasta, joiden kautta 40 lastenlasta ja näiden kautta 39 lapsenlapsen lasta. Viime hetkeen asti Johanna sai nauttia hyvästä terveydestä, näkökyvystä ja kuulosta.

Hiskissä ei ole Sipoosta haudattuja vuodelta 1791, mutta SSHY:n digitoiduista löytyy vaivattomasti oikea sivu. Kuolinsyy vanhuus ja asuinpaikka Box Backas. Rippikirja 1788-1804 on aivan uskomattoman siisti ja Johanna selvästi sivulta Box, Backas yliviivattu. Rippikirja 1778-1788 myös siisti ja Johanna paikallaan. Rippikirjassa 1768-1775 näkyy aviomiehen Anders Johansson kuolema. (Luntattuna netin henkilötaulusta päivämääränä 22.12.1771.) Tätä aikaisemmassa rippikirjassa 1759-1766 taloa Backas ei näy ollenkaan.

SAY:ssa on kooste Sipoon vuosista 1760-1779. Isäntänä Johan Andersson, vuodesta 1766 merkitty Backasiin Anders far ja Johanna hustru. Edellinen (?) osa on 1694-1713 eli pitkän puoleinen hyppy taaksepäin. Mutta siinä Backasiin ilmaantuu 1711 Anders Johansson, eli ei ole mahdotonta, että on sama mies, joka myöhemmin arvioitiin 1692 syntyneeksi. Mutta verkkolähteillä ei näytä saavan aukkoa umpeen.

Sipoossa kuoli, Hiskiin luottaen, 30.10.1796 63-vuotias "Sacell:ska et v. Past:ska g. Christina Tallqvist f. Svahn". Hänen miehensä Johan Tallqvist oli, Ylioppilasmatrikkeliin luottaen, poistunut ajasta iäisyyteen Sipoossa 19.9.1780. Molempien perintö oli siis jaossa, mutta poika Daniel hukassa. Niinpä holhooja kuulutti sanomalehdessä Posttidningar kolmannen kerran yllä olevalla ilmoituksella 9.10.1797.

Papin pojasta oli tullut perämies, urakiertoa tuokin. Pojan syntymä 18.3.1769 löytyy Sipoon kastetuista (Hiski) ja oli hänellä sisaruksiakin: Juliana s. 21.9.1763, Johannes s. 31.12.1766 ja David August s. 1.9.1771. Ylioppilasmatrikkelin lähdeluettelo viittaa siihen, että perhe on jo tutkittu, joten ei tästä aiheesta tänne enempää.

Nuorallatanssijan seurasta

Viime keväänä Sveaborg-projektin blogissa Juha-Matti Granqvist nosti esiin taitelijavierailun Helsinkiin vuonna 1767. Tekstissä mainittu Seuerlingin teatteriseurue oli minulle täysin outo, samoin kuin ajatus Suomeen eksyneestä "kehittyneestä" viihde-elämästä.

Mikä todistaa etten ole vieläkään lukenut Porin historiaa kovin tarkasti läpi. Sen neljännessä osassa todetaan samaisesta seurueesta

Ei tarkoin tiedetä milloin seurue ensi kertaa kunnioitti Poria käynnillään, mutta näyttää varmalta, että se jo ennen vuoden 1801 paloa oli antanut esityksiä kaupungissa. Porvoossa he ovat käyneet jo v. 1768 ja Helsingissä v. 1780. Mahdollisesti Seijerlingin seurue vieraili ainakin v. 1798 tällä paikkakunnalla, koska mainittuna vuonna muuan Rydström-niminen näyttelijä lähetti Porista rahasumman, jonka hän osoitti Tukholman dramaattiselle teatterille. Näytännöt annettiin värjäri Levinin talossa, jossa ennen vuoden 1801 paloa oli koko kaupungin suurin sali. Palon jälkeen kävi kaupungissa taas mainittu seurue, joka vieraili siellä ainakin lopulla vuotta 1804 ja alussa vuotta 1805. Seurue, jota silloin johti tirehtöörinleski Seijerling, antoi tämän käyntinsä. aikana kaikkiaan 36 näytäntöä, ja sanotaan sen kaupungissa asuneen 13 kuukautta yhtä mittaa, mistä syystä käy selville, että kaupunkilaiset kyllä ymmärsivät panna arvoa tälle taidemuodolle.

Tirehtöörinlesken ilmoitus Åbo allmänna tidningissä 7.7.1810 lupasi näytännön Turussa

Seuerling itse oli kuollut vuonna 1795. SBL:n tietojen mukaan hänen vaimonsa muutti tämän jälkeen Suomeen. Axel Nelsonin artikkelin mukaan Suomessa asui myös perheen tytär Charlotte, joka oli sokeutunut nelivuotiaana epäonnistuneen rokotuksen seurauksena. Äitinsä lähetti hänet parantumisen toivossa Tukholmaan, jossa Charlotte aikanaan lauloi itselleen kuningattarelle, ennkuin matkusti takaisin Suomeen 1810. Siellä hän näytteli äitinsä seurueessa.

Äiti joutui vuonna 1811 oikeuden eteen maksamattomien laskujen takia. Tai mahdollisesti velkakirjan, jota karhuttiin julkisesti Åbo Allmänna Tidningissä 23.4.1811.

Pelastus tuli Pietarista. Charlotten harpunsoitosta kuullut keisarinna lahjoitti Charlottelle ja äidilleen eliniäkseen 600 ruplan vuosieläkkeen. Äidin kuolinilmoitus julkaistiin sanomalehdessä Inrikes tidningar 20.6.1820.

Äitinsä kuoltua Charlotte muutti vuonna 1823 Tukholmaan.

Suomalaisista sanomalehdistä Seuerling-muisteloita löysin vain ruotsinkielisistä. Kuten Björneborgs tidningistä 1.12.1875, jossa jatkui numerosta 92 kirjoitus "Resande teater sällskap på 1700-talet i Sverige och Finland". Nya Pressen 1.11.1893 ja Hufvudstadsbladet 2.11.1893 olivat valmiita väittämään, että Charlotte oli syntynyt vuonna 1782 Turussa. Nelson ei sanonut paikasta mitään ja ehdotti myös vuotta 1784. Ilmeisesti kukaan ei ole löytänyt kastetietoa. Turussa kastettiin 29.1.1780 syntynyt Charlotten sisar Gustava Margaretha.

Pikapyörähdys Forssan museossa

Sunnuntain paluumatka isäni kanssa Kokemäeltä Helsinkiin laitettiin epätavallisesti poikki Forssassa. Sillä pitihän minun päästä katsastamaan Forssan museon uusi pysyvä näyttely Kirjavan kankaan kaupunki, jonka rakentamista olin museon blogissa seurannut. Isä veikkasi autossa, että olisimme päivän ensimmäiset ja ainoat vieraat, mutta oli väärässä.

Käynnissä oli joulunaloitustapahtuma, museoon ilmainen pääsy ja porukkaa lähes tungokseen asti. Ei siis parhaat mahdolliset olosuhteet perusteelliseen museokoluamiseen. Kosketusnäyttöjen hipelöinti jäi väliin, mutta yritin saada kokonaiskäsityksen.

Tavallisemmissa olosuhteissa olisin todennäköisesti tarkistanut lipputiskiltä, mistä kierros kannattaa aloittaa. Nyt olin "tavallisempi" kävijä ja tupsahdin kakkoskerroksen vanhojen tavaroiden vitriinin ja tehdasyhteisön pienoismallin luo enkä tiennyt minne jatkaa matkaa. Kronologisesti selvempää olisi ollut lähteä liikkeelle kolmannen kerroksen päädystä, jossa hieman myöhemmin kuuntelimme pätkän yleisöopastusta.

Kulkusuunnat jäivät siis epäselviksi, mutta muuten näyttelyarkkitehtuuri oli ilmava ja selvän oloinen. Esineitä oli esillä säästäväisesti ja laminoiduilla infolapuilla mahdollistettiin sekä vilaiseva että intensiivisempi vierailutyyli. Testausluetut laput selostivat esineet kiitettävän perusteellisesti. Haulimyllyn toiminta tuli selväksi ja hetekan taustatarina oli koskettavan yksityiskohtainen.

Tehtaan perustajan ja kartanoelämän osuus oli minusta sopivan pieni ja tavallinen paikallinen elämä esillä. Isoon joukkokuvaan oli luukkujen taakse piilotettu elämäntarinoita, jotka toivottavasti sopivat itseäni lyhyempien ihmisten luettavaksi. Itse en ihmispaljoudessa viitsinyt tukkia liikennettä kyykkimällä kulkuväylällä.

Ja tietenkin tulin iloiseksi, kun esillä oli krinoliineja. Ja siitä, että isäni älysi osoittaa ne minulle. Todisti, että hänelle oli jäänyt jotain mieleen kirjastani Suomen naisellista historiaa, jossa laajensin Orpanassa julkaistua krinoliiniartikkeliani.

Kirjailija-keittäjän jälkiä etsimässä

Kirjoitukseni Elvi Mela, tulenkantaja (osa1 ja osa 2) oli tarkoitettu loppuyhteenvedoksi, mutta yhteenvetoja kirjoittaessa tapaa tulemaan mieleen jatkotutkimusmahdollisuuksia... Niinpä poikkesin viime torstaina pitkästä aikaa Helsingin kaupunginarkistoon hyödyntämään poliisin osoitekortistoa.

Yllätyin iloisesti. Tiskin takana ei enää ollut nyrpeää vahtimestarimiestä, asiakaspalvelua ei tarvinnut odottaa käytävässä seisoen eikä oltu keksitty henkilötietoviritelmiä, joita ehdin pelätä. Eli pääsin hyvin sujuvasti mikrofilmilukijan ääreen tarkastamaan Hilda Rintasesta tehtyjä merkintöjä.

Niiden muodoista heräsi lähdekriittinen kysymys: milloin ja miten kirjauksia kortteihin tehtiin. Asiakaspalvelussa ollut osasi ottaa esiin kortiston perustamista kuvaavan tekstin Helsingin Poliisilaitoksen historiasta, mutta siitä en saanut selvää päivitysten mekaniikasta. Eli Kansalliskirjastossa hätäisesti vilaistujen osoitehakemistojen ja  maalaisjärjen perusteella tulkiten...

Hilda Rintanen ei ollut Helsingissä vuoden 1907 jälkeen ennen marraskuun ensimmäistä päivää 1918, jolloin hänen osoitteensa oli Rahapajankatu 1. Päiväykseen 9/XIII (?!) 1919 liittyy muutto Turkuun vai Turusta? Viimeistään (alkaen?) 26.1.1920 Vuorimiehenkatu 5 as 17 ja sieltä poismuutto (?) 17/VI 1920.

Viimeistään (alkaen?) 8/9 1921 Tehtaankatu 32. Suluissa nimi Hjelt eli osoitehakemistoihin 1919-21 ja 1921-22 verraten Rintanen on todennäköisesti ollut palvelijana Allan Hjeltin taloudessa.

Viimeistään (alkaen?) 1/1 1922 Tynnyrintekijänkatu 2. Suluissa nimi Clementti ja osoitehakemiston 1922-23 mukaan samassa osoitteessa asui "verkmäst" Henrik Clément. Poismuutto (?) 7/4 1923.

Viimeistään (alkaen?) 19/3 1924 Erikinkatu 9 as 3. Suleissa nimi Veckman, mutta mitään vastaavaa ei näkynyt osoitehakemistoissa. Asuminen jäi hyvin lyhytaikaiseksi, sillä korttiin on merkitty poismuutto Naantaliin 19/4 1924.

Viimeistään (alkaen?) 1/1 1925 Hertonäsin vallitie 20 ja nimi Hagelstam. Osoitehakemiston 1924-25 mukaan Wentzel Hagelstam asui kyseisessä osoitteessa.

Tullut Loviisasta 14/12 1928 ja uusi osoite Keijontie 21 as 1 sekä suluissa nimi Lehtimäki. Osoitehakemiston 1927-28 mukaan Keijontiellä asui Väinö A. Lehtimäki. Rintanen osoitteessa vielä 1/1 1929. Muutto Korsoon 23/5 1929.

Viimeistään (alkaen?) 1/1 1930 osoite Huvilakatu 1, samoin kuin 1/1 1931 ja 1932. Ei nimeä suluissa, mutta kyseinen talo oli Frenckell-perheen. Tarkistin nopeasti Rose-Marie Peaken kirjasta Villa Frenckell, Huvilakatu yksi : idyllin värikkäät vaiheet liitteen palvelijalistan, jonka mukaan Rintanen oli kaksi vuotta keittiöapulaisena ja vuoden keittäjänä. Talon kuva oheen leikattu SLS:n Flickrssä jakamasta kuvasta.

30-luvun merkinnöissä on pitkähkö aukko, sillä seuraavaksi tiedetään vasta, että viimeistään (alkaen?) 1/1 1939 Hilda Rintanen asui osoitteessa Topeliuksenkatu 28 A 6, jonne hän oli muuttanut Helsingin pitäjästä. 24/5 1939 lähtö (?) Vaasaan. Paluumuutto 16/12 1941 Korsosta osoitteeseen Yrjönkatu 24 E 12, jossa vielä 1/1 1942. Poismuutto 30/12 1943 "Tuusula, Järvenpää".

Monta aukkoa jäi jäljelle. Kirkonkirjat tuskin pysyivät Rintasen perässä, mutta henkikirjat...? Tuskin tämä tähänkään jää.

Joulukalenterien luukut aukevat

Do-diin, adventin aika ja Facebookin seinällä yksi ja toinen laitos tarjosi kauniita kuvia joulukalenterien merkeissä. Muualla verkossa tiedossani toistaiseksi

• Lopun aikoja elävän Sveaborg-Viapori projektin kalenteri
• Teatterimuseon joulukalenteri, joka pyörii jo kolmatta vuottaan
• Muistaakseni myös kolmatta vuotta on Tukholman kaupunginmuseolla videokalenteri. Teemana Brott och straff i Stockholm (jee!) ja ensimmäisessä luukussa paljastuu vahdin kiinniottoväline. 
• Lisäys 1.12.2013 19:57 Kadonneen kulttuuriperinnön metsästäjät
• Lisäys 2.12.2013 8:17 Kuopion museon joulukalenteri 
• Lisäys 2.12.2013 9:30 Forssan museon joulukalenteri 

Lisään linkkejä tänne myöhemmin, jos jotain kiinnostavaa vastaan tulee. Tässä blogissa ei edelleenkään ole syntynyt tarvetta eikä tilaa 24-osaiselle sarjalle, mutta kun joulukalenterit lopettavat, on täällä luvassa ennen vuodenvaihdetta loppuva jatkokertomus.

Kokemäeltä Amerikkaan, osa 122

Ancestryn tilaus pruttu, joten viime hetket tehdä lisäys Kokemäeltä lähteneisiin siirtolaisiin. Aikaisemmilta hauiltani piiloutunut mies löytyi Hathi-haravoinnissa. Suomalaisen kansallis-raittius-veljeysseuran juhlajulkaisu 25-vuotisen toiminnan muistoksi (1912) nimittäin sisälsi seuraavan tekstin

 

Ja matkustajalistat vahvistavat, että 29-vuotias "Frans Wikter Kava" saapui New Yorkiin Liverpoolista laivalla Celtic 22.6.1907 28-vuotiaan vaimonsa Eva Mathildan kanssa. Fransin syntymäpaikan litterointi "kakennaki" ei, kas kummaa, ollut osunut hakuihini. Ilmeisesti avioliitto oli tuore, sillä vuoden 1910 väestönlaskennan mukaan he olivat avioituneet vuoden 1907 paikkeilla. Vuoden 1899 paikkeilla syntynyt tytär "Valo Tyna" on siis jomman kumman aikaisemmasta avioliitosta (?) ja vuoden 1908 paikkeilla Ohiossa syntynyt Katri yhteinen.

Osoitekalentereiden mukaan perhe asui Ohion Ashtabulassa 1908, 1910, 1913, Minnesotan Duluthissa 1913, Michiganin Marquettessa 1916 ja Oregonin Astoriassa 1920, jossa heidät myös väestönlaskentaan kirjattiin. Tuolloin perheessä oli 11-vuotias Katherine eli edellä mainittu Katri, 6-vuotias tytär Nelma ja 3-vuotias poika Kakuo (? Kauko?).

Myöhempiä tietoja en löydä. Kotiarkiston syövereissä voisi olla. "Hupaisa" detskuhan tässä tapauksessa on nimittäin se, että mummoni täti naitiin Kavan emännäksi.

Lähteet:

Ancestry.com. New York, Passenger Lists, 1820-1957

Ancestry.com. U.S. City Directories, 1821-1989

Ancestry.com. 1910 United States Federal Census Year: 1910; Census Place: Ashtabula Ward 1, Ashtabula, Ohio; Roll: T624_1152; Page: 4B; Enumeration District: 0003; FHL microfilm: 1375165.
Ancestry.com. U.S., World War I Draft Registration Cards Registration State: Michigan; Registration County: Marquette; Roll: 1675812; Draft Board: 1. 
Ancestry.com. 1920 United States Federal Census Year: 1920; Census Place: Astoria Ward 3, Clatsop, Oregon; Roll: T625_1492; Page: 11B; Enumeration District: 65; Image: 794.