Suruaika

Kuten jo kerroinkin, äitini kuoli 20.2.2013.

Kaksi päivää myöhemmin kuoli hänen äitinsä, Hannele-mummoni.

Viime yönä kuoli Helmi-mummoni, joka vasemmalla poseeraa Kokemäen museosillalla.


Tämä blogi päivittyy seuraavan kerran sunnuntaina.

Kalastettua

Minsu sai hyvää palvelua

Yhdestä arkistosta tuli noin kuukausi vierailuni jälkeen postia, jossa arkistosta vastaava kertoi löytäneensä omista muistiinpanoistaan eräästä yksityisarkistosta tekemänsä luettelomerkinnät, jotka voisivat mahdollisesti olla hyödyksi tutkimukselleni. Tulee hyvä mieli.

Sukututkimusblogien uusi löytö on Tuohijärvi. Jari Järvelän blogissa Mistä innostuin tänään on viitattu historiaan melko usein: Tappava samppanja, Me jumalaan uskovat himopelaajat, Vittu ja väkivalta.

Reetta Eiranen selosti mitä iloa internetistä on väitöskirjan tekijälle taustatiedon etsinnässä.

Artefacta listasi maaliskuun museoiden esineet. Nollavaimo listasi mielstään erikoiset nimet vuoden 1940 nimipäiväkalenterista.

Johanna kokeili arkistotutkimusta isoukkinsa uran selventämiseksi. Kontra aloitteli sukututkimusta Kansallisarkistossa ja totesi

Summa summarum, odotin ehkä enemmän henkilökohtaista ohjausta kaipaamani tiedon lähteille – sellaiseen ei talon henkilökunnalla kuitenkaan ole mahdollisuuksia.

Tiina Raevaara kommentoi YLEn uutista 30000 vuotta vanhasta koiran hampaasta.

Fiskarsin museon blogissa oli lyhyt raportti SLS:n arkistopegagogisesta seminaarista.

Noora luki Sari Katajala-Peltomaan ja Raisa Maria Toivon teoksen Noitavaimo ja neitsytäiti. Kari Hintsala luki Viljo Raudan historiallisen seikkailukertomuksen nuorisolle Mustan lipun rakuunat. Aino-Maria Savolainen tarttui Maailmanhistoriaan päivitettynä Facebookiin. Anukatri luki Sami Hilvon sotaromaanin Viinakortti.

Kalle Haatasen radio-ohjelmassa on viime aikoina käsitelty kirjat Jukka Tarkka: Karhun kainalossa. Suomen kylmä sota 1947-1990, Panu Pulma (toim.): Suomen romanien historia, Osmo Jussila: Neuvostoliiton tragedia. Utopiasta vankileirien saaristoksi, Mika Siironen: Valkoiset. Vapaussodan perintö, Osmo Hyytiä: Suomi ja Hitlerin Saksa 1933-1939

Norman Rockwellin kuvat Norman Rockwell Museum via Google Art via Wikimedia

Mistä sai bensaa?

Sarjassa paikallishistorioiden järkyttävien aukkojen korjailua: Missä olivat Kokemäen varhaiset bensan ostopaikat?

Kansalliskirjaston digitoimien pienpainatteiden ansiosta asiasta saa pienehköllä aherruksella jonkinlaista käsitystä. Varhaisilla autoilijoilla ilmeisesti piti olla painetut listat mukana, kun ei sitä internettiä ja googleakaan 80-90 vuotta sitten ollut...

• Kaava Suomen yleisimmistä maantiereiteistä sekä luettelo Record-bensiinijakeluasemista 1926: KOKEMÄKI: reitti N:o 10. Peipohja: J. A. Isotalo.
• Kaava Suomen yleisimmistä maantiereiteistä sekä luettelo Record-bensiiniakeluasemista 1927: KOKEMÄKI: reitti N:o 10. Peipohja: J. A. Isotalo.
• Luettelo Suomen Mineraaliöljy oy:n bensiiniasemista (1927): Kokemäki Väinö Lahtinen
• Luettelo Suomen Mineraaliöljy o.y:n bensiiniasemista (1928): Kokemäki Väinö Lahtinen; Peipohja Asema Yrjö Karra
• Luettelo Suomen Mineraaliöljy o.y:n bensiiniasemista (1929): Kokemäki Peipohja Yrjö Karra; Tulppila [sic] T. Bergroth 
• Shell-asemat (1929): Kokemäki, Tulkkila V. Lahtinen ja Kokemäen Osuuskauppa r.l., Peipohja Y. Karra
• Shell bensiiniasemat (19??): Kokemäki, Tulkkila V. Lahtinen ja Kokemäen Osuuskauppa r.l.
• Luettelo Suomen mineraaliöljy o.y: bensiiniasemista (1934): Kokemäki Tulkkila T. Bergroth; Peipohja asema Yrjö Karra

Ylimpänä oleva kuva on kaappaus Automobilen-lehden koenumeron kannesta vuodelta 1906. Huom: kaksi naista yksin autoilemassa!! Muu komea kuvitus on linkitetyistä Shellin asemaluetteloista.