Veljentyttärestä

August Ahlqvistin kirjeet käsittelevät enimmäkseen hänen työtään suomen ja suomensukuisten kielten hyväksi. Joukossa on kuitenkin muutamia kirjeitä veljelleen Oskari Kiviselle. Näiden paljastamat perheasiat on varmaankin Ahlqvistin elämäkerrassa/-kerroissa perusteellisesti selvitetty. En lähtenyt tarkistamaan vaan esitän "paljaaltaan" maininnat Fredrik-veljen tyttärestä/tyttäristä.

Heidän perhetaustansa jäljille pääsin tietämällä, että August oli syntynyt Kuopiossa. Kuopion rippikirjan 1869-1885 hakemistossa näkyy Fredrik Ahlqvist. Hänen syntymäpäivänsä kyseisellä sivulla (21.7.1829) on sama kuin HisKissä Augustin äidin synnyttämän Fredrikin, joten oikeasta miehestä on kyse. Fredrikillä on vaimonsa Anna Katriina Toivasen (s. 1819) kanssa ainakin lapset Fredrik August s. 30.1.1854, Maria Magdalena s. 28.8.1855, Hilma Augustina s. 8.5.1857 ja Hilma Katrina s. 9.11.1858. Näistä Maria ja jälkimmäinen Hilma näkyvät rippikirjan sivulla.

Ahlqvistin kirjeestä veljelleen 23.7.1867 selviää, että oli ollut puhetta Fredrikin tyttären tulosta asumaan hänen luokseen. Ahlqvist peruu aietta,

Koska se kuuluu olevan oppinut kaikenlaisiin rouvasväen-töihin, niin voipi hän maapaikoissa elättää henkeänsä hyvin sillä. Me emme tarvitse ompelumamselia emmekä voisi saada semmoiselle tilaakaan, varsinkin kuin syksyn päälle perheemme tulee lisääntymään. Ole siis hyvä ja toimita niin, että tämä ajatukseni tulee Mamman ja muiden asianomaisten tietoon, ett'ei syntyisi mitään rettelöitä, ja ett'ei tyttöä lähetetä turhaan tänne.

Liekö ollut kyse Hilmasta vai Mariasta? Vain jälkimmäinen esiintyy myöhemmissä kirjeissä.

Joulukuun 14. päivä 1872 Ahlqvist kirjoittaa

Sinä kysyt Fredrikkiä ja hänen tytärtänsä Mariata. Kyllä he ovat kumpikin täällä. Fredrikin tytär Maria tulla löyhähti Pietarista tänne alussa viime lokakuun. Meille hän tuli suoraan ja meillä hän on siitä asti ollut. Sekin poloinen oli melkein alastoinna; täällä on nyt hankittu hänelle yhtä toista. Sen ohessa olen minä käyttänyt häntä Slöjdtskolassa, jossa paitse muuta oppii kirjanpitoa ja kaunokirjoitusta. Kevään päälle toivon hänen saavani johonkin kaupan päälle, mamseli Grape jo puoleksi lupaili ottaa hänet kauppaansa.

Tarkemmin katsottuna Kuopion rippikirjan sivulla näkyykin passitodistuksen anto Venäjää varten. Vuosiluku epäselvä. Ahlqvistit loistavat poissaolollaan Suomen passiviraston Pitäjänkirjojen hakemistossa 1870-1902 (Bac:2), mikä vaikuttaa oudolta, sillä erehdyin aloittamaan hakemistosta 1848-1870 (Bac:1a)*, jossa Ahlqvistejä oli useampi. Theodor Hildebrandtin maalaus Nevalta (Rijksmuseum) on kolmisenkymmentä vuotta aikaisempi, mutta tunnelmaksi sopinee.

Jäikö Maria kauppaneidiksi Helsinkiin? Kesäkuussa 1874 Ahlqvist kysyy veljeltään "Kävikö Mari siellä, niinkuin keväällä aikoi?", mikä tuntuu viittavan siihen, että Maria ei ole tiiviisti hänen näköpiirissään.

Minne hän mahtoi päätyä? Täydellisellä nimellä Googlella hakien tulee esiin Oskar Pirisen Wikipedia-sivu. Mies oli syntynyt Kuopiossa 1886 vanhempinaan kauppias Pekka Pirinen ja Maria Magdalena Ahlqvist. Syntymäkaupunkiin paluu tuntuu uskottavalta. Ylioppilasmatrikkelin tarjoama pikkuveli on syntynyt 1877, joten kauaa Maria ei maailmalla viihtynyt.