Lehtileikeläjästä

Suomen Kuvalehdessä 38/13 Sixten Korkman tarjosi näkökulman kansalliseen identiteettiimme. Hänen mielestään ohjelmasarja Suomi on ruotsalainen vähätteli Suomen omaperäisyyttä.

"Tv-ohjelman (suuria) ansioita kiistämättä sen otsikko oli provosoiva ja harhaanjohtava. Suomi ei ole ruotsalainen, Suomi on eurooppalainen."

Suomen Kuvalehdessä 39/13 esiteltiin omavaraistaloudessa elävä Lasse Nordlund, joka "syö puolitoista kiloa lanttua päivässä". "Vuodessa on kiirekautensa: kahden viikon kylvöt, kahden viikon kitkemisurakka, kuukauden sadonkorjuu." "... työpäivä on keskimäärin neljä tuntia, 1500 tuntia vuodessa". Näinkö ennenkin?

Hesarissa 2.10. tavattiin Espoon kaupunginmuseon asiakkuuspäällikkö Marianne Långvik-Huomo kertomassa kummitustarinoita. Miten mahtoi muuten käydä sen Museoliiton omituisuustietokannan kanssa?

Paula Noronen kolumnissaan (HS 3.10.) muisteli 70-lukua, jolloin m.m. "samaan aikaan kun vauvat nukkuivat päiväuniaan kerrostalon pihalla vartioimatta, yrittivät kouluikäiset olla leikkipuiston telineissä kuristumatta kaulassa roikkuviin avaimiinsa", ja tuli siihen tulokseen, että nykyaikainen ylihuolehtivuus on parempi.

Hesarissa 9.10. (Etelä-Saimaata peesaten) kerrottiin, että Venäjällä ideoidaan Viipurin uuden tuomiokirkon jälleenrakennusta. Ei siis sen Agricolan hautakirkon vaan vuonna 1893 valmistuneen uusgoottilaisen kirkon. (Josta oli muuten Hesarissa käytetty kuvituksena SA-kuvaa. Olikohan tämä n:o 4146?)

Hesarin NYT esitteli 11.10. Helsingissä vaikuttavan Guy Windsorin, joka opettaa keskiaikaista miekkailua omassa koulussaan. "Hän alkoi vetää oppitunteja 1990-luvun puolivälissä, jotta pystyisi kouluttamaan itselleen vastustajia. Ennen Suomeen muuttoa britti ei kuitenkaan ajatellut, että voisi rakentaa historiallisista taistelutaidoista itselleen ammatin."

EU:n vaatimuksesta Museovirasto julkaisi satojen tarkistamattomien hylkyjen sijainnit. Hesarin 14.10. jutun perusteella tämä näyttää johtaneen Itämeren hylkyjen ryöväämisen yleistymiseen. Resurssipulasta kärsivä Museovirasto suunnittelee inventointihanketta, johon "yritetään saada mukaan sukellusseurojen lisäksi paikallisviranomaisia."

K-Citymarket yllätti positiivisesti aukeaman mainoksella Hesarissa 25.10. Teemana Back to the 70's, vanhat tutut piirroskuvat, väritys mustavalkoinen, tuotteina jauheliha, arkijuusto, III-olut, makaroni, ... 70-lukuun liittyviä jo hieman homehtuneita linkkejä varastossani:

• Mika ja Niina elivät kuukauden vuoden 1971 kulutustasolla
• Timo Suvanto: Viinakortti ja muita mukavia muistoja 70-luvun alusta
• Ylen Historian äänissä Kotimaan matkailu ja turistien kasvavat vaatimukset, Minihameita ja leveitä lahkeita 1960 ja-70-luvuilta, Uudet autot herättivät ihastusta ja ihmetystä 1960 ja -70-luvuilla, 
• Ylen Historiasarjoissa Chile, Suomi ja syksy 1973, Rankka tehtävä kibbutsilla, Terveisiä Ambomaalta, Lahja ja Boråsin suomalaiset, Etykin etupenkillä ja Onnettomuus Rissalassa

"Historiallinen Vienan-reitti vaurioitui hakkuissa" otsikoitiin Hesarissa 4.11. Kaikella kunnioituksella suojelijoita kohtaan herää ulkopuoliselle kysymys "minkä ajankohdan maisemaa tavoitellaan"? Ei reitti (kai) ole aina voinut kulkea samanikäisen ja yhtä tiheän puuston läpi?

Ylioppilaslehti 7/2013 oli pyytänyt "neljää historiasta innostunutta ihmistä valitsemaan suosikkivuosikymmenensä. Yksikään ei valinnut 2010-lukua." Mutta kolme neljästä valitse vuosikymmenensä 1900-luvulta. Museoviraston konservaattori Nanna Kylmäläinen valitsi tuon vuosisadan ensimmäisen vuosikymmenen.

Tuolloin maailma alkoi avautua aiempaa suuremmalle osalle väestöä, kun se aiemmin oli ollut auki vain eliitille. Ilmassa oli kuplintaa ja muutoksen tuoksua. Naisten ja työläisten oikeudet menivät kohisten eteenpäin.