Lehdistö uhkailee talven tulemisella, joten kaupunkipolkujen kulkemisen sesonki on pian ohi. Tästä välittämättä Porissa avattiin viime viikolla verkkonäyttely Puukaupungin tarina, joka onneksi toimii mainiosti myös maastoutumatta.
Samaa strategiaa olen käyttänyt tutustuessani sivustoon stadinsherpa. Siinä on ääniopastuksia eri puolille Helsinkiä. Onnistuneelta idealta vaikuttaa menneisyyden tarina, jonka henkilöitä seurataan paikasta toiseen. Matkan varrella saa pisteitä kun osaa vastata kaupunkikuvaan perustuviin kysymyksiin.
Sisällä ja/tai etäältä voi Helsinkiin tutustua myös Virka-Gallerian verkkonäyttelyin.
Edellisen kerran mainitsin kaupunkipolut toukokuussa. Sen jälkeen Ylen toimittaja testasi kaupunkikävelyä Turussa ja Jyrki Kasvi kirjoitti blogissaan
Kaupunki voisi ottaa urakaksi kartoittaa mielenkiintoisimmat kohteet ja tarinat yhdessä kaupunginosayhdistysten kanssa. Museoviraston tietokanta on hyvä pohja, mutta kaipaa höysteeksi muistoja ja tarinoita. Itse toivoisin tietoa esimerkiksi Pietari Suuren merilinnoitusta rakentaneista kiinalaisista. Missä he asuivat, miten he elivät?
Mikä h*lvetin "Pietari Suuren merilinnoitus"?
Ja, kyllä, Espoo voisi kartoittaa vaikkapa olemassa olevat materiaalit. Ja markkinoida niitä hiukan paremmin. Itse löysin vuoden viiveellä Kylämaiseman historia -luontopolun, joka kulkee entisissä lenkkimaastoissa nykyisen työpaikkani lähietäisyydellä. Koko kesän olin aikeissa tutustua, kun olisi kätsysti työpäivän jälkeen voinut kiertää...
Tuo kylämaisemakierros muuten on samassa Ruukinrannassa kuin Kasvin "Pietari Suuren merilinnoitus". Googlailu tuotti sen minkä arvasinkin: ensimmäisen maailmansodan linnoitusjäänteitä. Pietari Suuri, Nikolai II - mitä väliä? Vai pitäisikö ehkä todellakin tarjota enemmän tietoa historiasta entistä helpommin?
Vastaus löytyi muuten kirjasta Maalle - Helsingin seudun kulttuuriympäristöopas, jonka olen varmasti (?) tänne joskus linkittänyt ja sittemmin autuaasti unohtanut. Siisti linkitys löytyi nyt uudesta paikasta eli ELY-keskusten erillisjulkaisuista. Lupaavan näköistä samassa paikassa
- Kaupunkiniityt : Elinvoimaa elävästä perinnöstä
- Piltz, Martti; Soosalu, Laura: Seitajärven museotie, Savukoski : Museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma
- Piltz, Martti; Soosalu, Laura: Porrassalmen museotie, Mikkeli : Museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma
- Cripps, Catherine; Peltonen, Janita; Räsänen, Matti; Huhta, Pekka; Niinikoski, Janne: Kokemäenjoen suiston kehitys, maaperämuodostumat ja niiden kemialliset piirteet
- Piltz, Martti; Soosalu, Laura: Savukosken museosilta, Loviisa ja Pyhtää : Museosillan hoito- ja ylläpitosuunnitelma
- Piltz, Martti; Soosalu, Laura: Espoonkartanon sillat Sågbro ja Qvarnbro, Espoo : Hoito- ja ylläpitosuunnitelma
- Alakarhu, Susanna (toim.); Mykrä, Marjut (toim.) Kotiseudun ympäristö Lapuanjokivarressa : Opetuspaketti kouluille
- Sihvonen, Sirkka-Liisa: Vääräkosken kartonkitehdas - sata vuotta ähtäriläistä pahvia
- Yksityinen tekijä ylläpitää sivustoa Kotikaupunkipolut, jonka etusivulta aukeaa laajempi Urbaanin retkeilyn portaali.
- Hara-Fabrin, Kati: Kohti Hämeenlinnan virtuaalista kulttuuripolkua. Opetus- ja matkailualan näkemyksiä Hämeenlinnasta, sosiaalisesta mediasta ja mobiililaitteista
Pietari Suuren merilinnoitus oli tarkoitettu suojaamaan Pietaria, Tallinnaa ja I maailmansodan aikaan estämään saksalaisten joukkojen maihinnousu Suomeen Helsingin seudulle. Nimestään huolimatta varustukset tehtiin Nikolai Kakkosen aikana. Rakennusmiehiksi Venäjältä tuotiin halvinta mahdollista materiaalia, kiinalaisia vankeja, kulkureita, maantie- ja junarosvoja ja vastaavia. Heitä oli hökkeleihin majoitettuina toistatuhatta. Läsnäolosta aiheutui ongelmia - varkauksia, pahoinpitelyjä, pelottelua, tauteja. Kiinalais-suomalaisia suhteitakin solmittiin, joiden tuloksia tarkkasilmäiset huomioitsijat erottivat kansalaisten joukosta tulevina vuosina.
VastaaPoista