maanantai 21. lokakuuta 2013

Birka on suomalainen(kin)?

Viimevuotisen Birka-käynnin tuliaisia oli museokaupasta postikortti, johon oli humoristiseen tyyliin kuvattu viikinkien toiminta-alue. Suomeen ei ollut osunut yhtään hahmoa ja tarkistin myyjältä kartan taustaa. Se oli aikanaan ollut isompana osa näyttelyä ja perustui historia-ammattilaisten tietoihin.

OK, viikinkien toiminnasta ja toimimattomuudesta Suomessahan on erilaisia näkemyksiä ja hyvin vähän tietoa. Yksi monista syistä, joiden vuoksi kovasti odotan viikinkiajan seminaareihin perustuvan artikkelikokoelman ilmestymistä.

Käyntini jälkeen Birkasta on tullut monia uusia tutkimustuloksia. Tänä keväänä valmistui isotooppianalyysi n.s. Birka-tytöstä. Se paljasti, että Historiska museetin luurangosta huolella rakentama vetonaula (katso kuva, ennallistuksen lähdekritiikkiä) ei ollut syönyt paikallista ruokaa eli oli todennäköisesti kasvanut kauempana. Historiska museetin tiedote ei ota kantaa siihen missä, ja varustaa otsikkonsa kysymysmerkillä. Tekstissä todetaan, että sama ero paikallisiin eläimiin on havaittu muistakin haudoista eli Birkaan on tultu toisaalta. Birka-tyttöä esittelevällä sivulla isotooppianalyysiä ei ole mainittu. Aivan sivun alareunassa puhutaan kyllä ihmisten liikkeistä.

Aihe palasi mieleen kun leikin viime viikolla tuttavan vinkkaamalla SwePub-hakuliittymällä ruotsalaiseen akateemiseen tutkimukseen. Suomeen liittyen sain ulos Ingrid Gustinin artikkelin Birkaborna med föremål från finska fastlandet, vilka var de? Lyhyt teksti päätyy lopputulokseen, että Suomen alueeseen yhdistetty korutyyppi esiintyi Birkan haudoissa toisiin maantieteellisiin alueisiin yhdistettyjen esineiden kanssa. Finnish Design siis kelpasi Itämeren länsirannallakin.

Gustin toteaa artikkelinsa alussa, että
"har man inom svensk arkeologi förvånansvärt sällan diskuterat de vikingatida förbindelserna mellan Mälardalsområdet och det sydvästfinska området. Inom finländsk arkeologi har man däremot ofta påtalat de nära kopplingarna områdena emellan".
Populaarisessa esihistoriassa alueiden yhteys ei ole kovin ahkeran keskustelun kohteena, joten itse yllätyin tästä.

Yllätyin myös kielitieteilijä Jaakko Häkkisen pyrähdyksestä historianharrastajaksi. En nimittäin muista nähneeni missään aiemmin yhtä perusteellista katsausta Suomen asemasta edellisen vuosituhannen alussa. Kommenttikenttään tietoa pliis, jos jossain on tarjolla vielä laajempi, jossa arkeologisiakin tuloksia mukana ja maantieteellinen rajaus ei jää kiinni nykyisiin valtiorajoihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti