lauantai 7. syyskuuta 2013

Wienissä runsas sata vuotta sitten

FamilySearchin tietokanta "Austria, Vienna Population Cards, 1850-1896" sisältää muutamia suomalaisia. Kukaan heistä ei tainnut olla pysyvä siirtolainen.

Korteista ei ole kuvia käytettävissä, joten epäilystä, että Eusio Alho s. 24.12.1878 Lammi olisi etunimeltään oikeasti Ensio ei voi varmistaa. Vaimonsa joka tapauksessa nimeltään Elna. Varsin varmasti siis ylioppilasmatrikkelin Ensio Alho, jolla on sama syntymäaika ja -paikkakin.

Väliin näkymä Wienistä vuoden 1915 paikkeilla (OSU special collections, Flickr).


Vuonna 1904 on rekisteröity Ernst Ehrnrooth s. 1871 Helsinki. Nimi ja syntymävuosi stemmaavat Wikipediaan.

Vuonna 1905 on rekisteröity Isak Malakias Alanen s. 1858 Turku. Vaimo Ragnhild s. 1881. Stemmaa ylioppilasmatrikkeliin.

Vuonna 1907 on rekisteröity Johannes Öhquist s. 10.2.1852 Helsinki. Vaimo Lilli. Helsingin kastetuista ei Johannesta löydy tuolla päivämäärällä. Jos syntymäpäivä on väärin, niin kaima olisi tarjolla Wikipediassa. Verkkosukupuun mukaan Wikipedian miehen vaimo on Lilly.

Vuonna 1908 on rekisteröity Tw Aschan s. 18.8.1877 Tammisaari (Yo-matrikkelissa Tor Gustaf Adolf) ja Harald Andersin s. 17.3.1883 Viipuri (Wikipedia).

Vuonna 1909 on rekisteröity  Walter Ekström s. 8.11.1871 Viipuri (Wikipedia) ja Eduard Elenius s. 1.6.1881 Muola (Wikipediassa Edvard).

Vuonna 1910  rekisteröity Alexis Von Enehjelm s. 2.10.1886 Hämeenlinna rekisteröitiin myös vuosina 1912, 1912, ja 1914. Hän oli tenori, jonka ääntä voi kuunnella Ylen arkistossa.

Vuonna 1910 rekisteröitiin myös Alexander Alen s. 21.2.1885 Helsinki ja Amos Anderson  s. 18.3.1878 Kemiö. Jälkimmäinen lienee tuttu nimi useimmille (ainakin tämän viikon museouutisoinnin myötä), mutta Wikipedian tiedot eivät riitä kertomaan Wienin matkan mahdollista syytä.

Vuonna 1911 rekisteröitiin Paavo Ahlman s. 24.5.1874 Helsinki. Vaimo Alma Maria Auer s. 12.12.1880.Ylioppilasmatrikkeli kertoo, että Ahlman oli näyttelijä ja kuoli Berliinissä 1911.

Wienissä 1900-luvun alussa käynti korreloi siis vahvasti yliopistokoulutukseen ja Wikipediaan vievään elämään. Tätä viimeistellessäni Historiallinen sanomalehtikirjasto temppuilee ja Alexander Alén jää selvittämättä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti