sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Eräs viulunsoittaja

Henry C. Lahee kirjoittaa kirjassaan Famous Violinists of To-day and Yesterday muun muassa Willie Burmesterista, josta en ollut koskaan kuullutkaan. Enkä olisi kyseisestä viulunvinguttajasta välittänytkään, ellei tekstissä olisi vilahtanut sanaa Helsinki:
At the end of four years' study under Joachim he was refused a certificate, for some reason not stated, and he went to Helsingfors in Finland, where he worked according to his own ideas, which were to unlearn all he had studied, and begin afresh. During this period he worked with the greatest perseverance, practising nine or ten hours a day, and thus developed the wonderful technique which has astonished the world. For three years he continued this work,supporting himself meanwhile with a modest appointment which he had obtained.
Lahee antaa vaikutelman, että Burmester olisi ollut Helsingissä opiskelemassa, mutta pieni verkkosurffaus paljastaa, että hän oli Kajanuksen orkesterin toinen konserttimestari 1892-1895. Oliko tämä "vaatimaton tehtävä"?

Ainakin niin vaatimaton, että se ohitetaan monenkielisillä Wikipedia-sivuilla. Jokaisessa avaamassani kuitenkin kerrotaan, että Sibelius alunperin omisti Viulukonserttonsa Burmesterille. Perusteellisesti asian kulku on esitetty Sibeliuksen verkkosivuilla.

Mutta ymmärrettiinkö Helsingissä 1890-luvulla, minkälainen mestari oli kaupungissa? Hieman yllättävästi sanomalehtiosumista päällimmäiseksi tulee Burmesterin Berliinin konserttiarvioita vuoden 1894 lopulta. Eikö hän enää ollutkaan Helsingissä? Ja milloin oli sinne tullutkaan?

Varhaisimmat maininnat miehestä ovat joulukuulta 1892, jolloin esimerkiksi Päivälehti raportoi 17.12.1892 orkesteriyhdistyksen päiväkonsertista, jossa konserttimestari Burmester soitti Wieniawskin viulokonsertin. Tämä stemmaa konserttimestarivuosiin.Vastauksena alkuperäiseen kysymykseeni voin Tampereen uutisissa 10.2.1893 julkaistun konserttiarvion perusteella todeta, että ainakin yksi ihminen Tampereella ymmärsi arvostaa Burmesterin taitoja.

Burmesterin kuva vuoden 1900 paikkeilta ja peräisin Wikipediasta.

P.S. Kotimaiseen musiikkikulttuuriin liittyen
Frosterus, Berndt Leonard: Helposti käsitettäwä Perustus-Tieto Kaikenlaiseen Soitantoon erinomattain Kirkkoweisuun (1871) 
Höijerin Perustus-Tieto Soitantoon ynnä Musiiki-Sanakirja (1877)

1 kommentti:

  1. Onkohan kyseessä sama Burmesterin jälkeläinen tai hänen muu sukulaisensa, jonka luona vierailin hänen lapsenlapsensa kanssa joskus 60-70-lukujen vaihteessa. Asui siinä Bulevardin varrella Sinebrychoff talossa. Oli talon portaikko jo täynnänsä isoja majakoita ja seinillä tauluja. En vaan muista tarkemmin mitä.

    Käynti ei ollu pääovesta bulewardin puolelta, vaan keskustan puoleisesta päädystä ja toinen kerros. Mutta en muista isoäidistä mitään. Nyt on harmi kun en ollut tarkkaavaisempi.

    VastaaPoista