torstai 11. heinäkuuta 2013

Lauantai Tallinnassa (2/3)

Keskiaika. Käynnissä oli keskiaikatapahtuma, jonka olin ajatellut olevan isommassakin osassa päivässäni. Parhaimmillaan se oli Pyhän Nikolain kirkon vieressä, jossa esiteltiin käsityöläistaitoja isoille ja pienille.

Kohde 5: Bastionikäytävät. Pomoni on valittanut vuoden, että heillä jäivät nämä viime kesänä käymättä. Tällä kertaa hän varasi perheelleen paikat ajoissa ja lisäsi päälukuun ystävällisesti yhden että minäkin pääsin mukaan.

Kierros alkoi hauskalla animaatiolla, josta selvisi Tallinnan linnoitusten historia alusta alkaen. Sitten menimme maan alle. Emme alkuperäisen maan, vaan sen, joka kasattiin holvatun käytävän päälle kun bastionit Ruotsin vallan aikaan 1600-luvun lopussa rakennettiin Tallinnan suojaksi.

Käytävä oli pitkä ja suora eli siinä ei ollut sinänsä paljoa nähtävää. Mutta oppaamme kävi läpi erityisesti tunnelien käyttöä 1900-luvulla: pommisuojana, suunniteltuna ydinhyökkäyssuojana, punkkarien hengailupaikkana, kodittomien asuntona. Ensiksimainittujen osalta oli "hauska" ajatella, että 300 vuotta rakentamisensa jälkeenkin rakenteet toimivat ikäänkuin alkuperäisessä tarkoituksessaan, kaupungin puolustuksessa.

Bastionien suunnittelija Erik Dahlberg ymmärsi muutoksen tarpeen mutta ei ehkä osannut kuvitella, että päältä muuntuneiden rakenteidensa alla liikkuisivat 2000-luvun turistit. Kaupunkien muutosta ohjasi ajattelemaan kierroksen lopun kuvat sekä alun animaatiofilmi.

Kohde 6: Kiek in de Kök. Bastionikierros lähti tornilta, joten saman tien kiipesin senkin kerrokset. Esillä oli ainakin linnoituksen historiaa, mutta muistikuva sekoittuu päivän muihin torneihin. Tässä tornissa olin todennäköisesti ollut 90-luvun lopun (?) museopäivässäni, mutta ei siitäkään ole varmaa muistijälkeä.

Sekä bastionikäytävään että torniin myytiin euron kuvauslupaa, jota en kiireessäni maksanut enkä täten kuvia ottanut.

Kohde 7: Valokuvamuseo. Mukava pieni museo raatihuoneen takana oli uusi tuttavuus. Siellä oli esillä Viron ja Tallinnan varhaisia valokuvaajia valokuvineen. Erityisesti vanhoja Tallinnan kuvia oli hauska katsoa, mutta alkuperäisiltä näyttävät vedokset olivat amatöörin silmin aika rajussa valaistuksessa. Alakerrassa oli näyttely ilmakuvista Viron maastoista. Osa upeita.

Kohde 8: Raatihuone. Täälläkin käytiin äidin kanssa jollain matkalla. Kiersin näyttelyhuonetta laiskasti ympäri, kunnes huomasin avoimen oven. Haa, tällä kertaa pääsisin yläkertaan, toisin kuin viimeksi. Ja kyllä kannatti. Upeita tiloja.

Ensimmäisessä huoneessa ensireaktioni oli kylläkin "höh, nää on keränneet kaikkee, mitä kuvitellaan olleen". Mutta infolätkän mukaan holvien maalaukset ovat olleet värikkäät ja vuonna 1547 ostettujen gobeliinien originaalit tallessa kaupunginmuseossa. Ja meillä oli pari vuotta Turun linnassa ne Juhana-herttuan...

Tässä ja seuraavassa huoneessa näkyi jäänteitä keskiaikaisesta seinien maalauksesta. Sillä seiniähän maalattiin muuallakin kuin kirkoissa. Raatihuoneen seiniä oli maalattu vielä 1600-luvullakin ja nuo teokset olivat edelleen esillä. Niiden alla kiersi hieno puukaiverrus, jonka yksi pää vaikutti tutulta. Samannäköinen jossain Suomen saarnatuolissa.

Kierrosta sai jatkaa ullakolle asti. Aika jännää nähdä niin ison rakennuksen kattorakenteet päänsä päällä.

Paluumatkalla huomasin pienen valokuvauksen kieltävän kyltin. Ja lopetin oitis.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti