Twiittaava Maunu Särkilahti

Turun keskiaikamarkkinoita (ilmeisesti) markkinoiva Maunu III Särkilahti (Turun piispa 1489-1500) ei ole saanut Twitterissä suurta suosiota, mikä on sääli. Monet twiiteistä ovat olleet amatöörin silmin aikaa kivasti kuvaavia.

Lähden viikonlopuksi Kuusiston linnaan, Knut Posse tulee ehkä kylään.
— Maunu III Särkilahti (@MagnusNicolai) May 8, 2013

Kuusiston linnan rauniokuvia ja rekonstruktioyritys blogissani maaliskuussa 2011. Samassa oli kuvia Raaseporin linnasta, jonka Wikipedian mukaan Knut Posse valloitti 1487.

Harmaa sää vetää mielen apeaksi. Konrad aina tapasi sanoa "Musta pilvi pelottaa, savenharmaa sataa".
— Maunu III Särkilahti (@MagnusNicolai) May 10, 2013

Konradilla Maunu tarkoittaa edeltäjäänsä Konrad Bitziä. Luontoon liittyvä sanonta voi hyvin olla vanha, ympäristöetiikan harjoitustyöstä se löytyy muodossa "Musta pilvi hirvittää, savenharmaa sataa."

Todella näyttävä tuo Turun linnan Hortus conclusus. Kyllä on Henrik Olavinpoika Horn taas tempaissut.
— Maunu III Särkilahti (@MagnusNicolai) May 13, 2013

Onko Turun linnassa oikeasti ollut aidattu/muuritettu puutarha?? Henrik Olavinpoika Hornin rooli Turun linnassa ei internetin lähteillä aukea.Tapio Salmisen gradu Suomen linnojen ja voutikuntien hallinto vuosina 1412-1448. Tutkimus Suomen linnojen suhteesta keskushallintoon vanhemmalla unioniajalla. kertoo, että Henrik oli avioliiton kautta Klaus Lydekenpojan vävy ja "kuului Suomeen 1300-luvun lopulla asettuneeseen saksalaisperäiseen sukuun, jolla oli maaomaisuutta Vehkalahden alueella ja Varsinais-Suomessa". Ja seuraavassa lauseessa todetaan, että Konrad Bitz oli Klaus Lydekenpojan tyttärenpoika. Pienet oli piirit.

Nicolaus Suurpää kertoi eilen huolistaan. Tuli heti mieleen se "Älä sure, anna hevosen surra - sillä on suurempi pää" -letkautus. Hehe.
— Maunu III Särkilahti (@MagnusNicolai) May 14, 2013

Suurpäiden porvarissuku on päässyt Kansallisbiografiaan ja muutama suvun jäsen myös Evald Ferdinand Jahnssonin vuoteen 1509 sijoitettuun historiallis-romantilliseen näytelmään Raatimiehen tytär.

Kuvituksena vuoteen 1460 ajoitettu saksalainen kuva Eevasta ja Aatamista (National Gallery of Art). Tällainen perhe-elämä jäi Maunulta kokematta, sillä hänhän oli katolisen ajan kirkonmies.

Kunnon korvamato tuo Pange Lingua Gloriosi Corporis Mysterium. Soinut taas päässä koko aamun.
— Maunu III Särkilahti (@MagnusNicolai) May 14, 2013

Testattavissa.

Markkinarauhan julistus aiheuttaa päänvaivaa. Kohtalotovereita? Oletteko kirjoittaneet paljon julistuksia? Mikä on sopiva pituus? #ekakerta
— Maunu III Särkilahti (@MagnusNicolai) May 17, 2013

Olisi mukavaa jos kaikki kirkon pappismiehet ruokailisivat yhdessä. Sellaista rentoa oleilua. Sitä minä kaipaan tänne kivisiin saleihin.
— Maunu III Särkilahti (@MagnusNicolai) May 21, 2013

Sellaista on ollut viimeksi opiskeluaikana Pariisissa. Siis joskus vuonna #miekka ja #kypärä.
— Maunu III Särkilahti (@MagnusNicolai) May 21, 2013

Kahden viimeisen twiittin tausta paljastui Kyösti Vilkunan kirjasta Aikakausien vaihteessa, jossa Turkua esitellessä todetaan

Täällä alkoi kaupungin arvokkain osa, jonka useimmat talot olivat kivestä ja kuuluivat tuomiokirkolle. Vasemmalla oli Pyhän Ursulan kilta ja sen rinnalla suuri kivinen Domus clericorum, jonne piispa Maunu Särkilahti oli järjestänyt yhteisen refektoorion eli ruokasalin kaupungissa oleville papeille.

Naurista naamaan ja messuhommiin. #töissä
— Maunu III Särkilahti (@MagnusNicolai) May 22, 2013