perjantai 28. kesäkuuta 2013

Tokantorilta

Yrittäessäni hilata talohistoriikkiprojektia (vihdoinkin) loppusuoralle etsin luvallisia ja laadukkaita karttoja Helsinki Region Infosharesta. (Miksi kaupunginarkiston digitoimat kartat ovat käyttökelvottomassa muodossa, en ymmärrä.)
Nämä ovat niin isoja karttoja, että toimisto-ohjelmat taipuivat, tietokone tilttasi ja avasin tiedostoja useampaan otteeseen. Niin useaan, että tulin kiinnittäneeksi huomiota pieneen puistikkoon, jonka olen ohittanut jokaisena työpäiväni aamuna. Telakkapuistoon tai Telakanpuistikkoon. Näitä nimiä ei kuitenkaan näy vanhoissa kartoissa.

Nykyinen Telakkakatu eli Docksgatan oli 1900-luvun alun suomeksi Tokankatu. Kartoissa kyseinen puistikko on siis sen mukaan Tokanpuisto tai oikeastaan aikaisemmin Tokantori. (Tai jos uskoo Tarinoiden Helsinkiä, niin vaihtoehtoisesti Tokointori? Sama rinnakkaisnimi myös Urbaanissa sanakirjassa. Mitään virallista todistetta en tälle löydä. Helsingin kunnalliskertomuksessa 1968 Tokoin puistoa ehdotetaan Kallioon.)

Tokantorin käytöstä saa käsitystä (tietenkin) vanhoista sanomalehdistä.
  • Tokantorilla oli halkotarha, josta yhdistys "Puita köyhille" jakoi ja myi halvalla hinnalla puita keskiviikkoisin ja lauantaisin (Suomalainen Wirallinen Lehti 29.12.1894)
  • "Tehtailija C. E. Lindgren on anonut saada rakennusaineiden varastopaikaksi vuokrata erään alueen Tokantorin itäkulmasta. Rahatoimikamari on suostunut anomukseen..."(Uusi Suometar  24.5.1902)
  • "...n.s. Tokantorilla Merimiehenkadun talojen n:o 36 ja 38 kohdalla on vapaakaivo, joka on siltä ajalta, jolloin katuja mainitussa kaupunginosassa ei vielä oltu varustettu vesijohdolla, ja siinä tarkoituksessa, että ne, jotka eivät olleet tilaisuudessa saada vesijohtoa taloihinsa, saisivat siitä vesijohtovettä. Kun nyt kaikki tasotetut kadut sillä tienoolla ovat tulleet varustetuiksi vesijohdolla, on mainittu kaivo käynyt tarpeettomaksi, ja käytetään sitä enimmäkseen väärin vaatteiden pesuun ja huuhtomiseen." (Uusi Suometar 29.6.1902)
  • "...useat kaupungin lounasosan asukkaat anoneet, [...] että tori tasotettaisiin ja järjestettäisiin puistikoksi, jollaista ei koko sillä puolen kaupunkia ole niin pahastakaan. Erityisesti he mainitsevat tätä pyyntöään puolustaakseen sopivana, että kun kaupunkilähetyksen uusi rukoushuone valmistuu, sen edessä olisi hauska puistikko, josta paitsi että se olisi paikan kaunistuksena, olisi myöskin se hyöty, että seudun asukkaat saisivat istahtaa sinne raitista ilmaa hengähtämään. "(Päivälehti 03.12.1903)
  • "Senaatti on sallinut, että Helsingin kaupungin asemakaavaan tehdään sellaiset muutokset, jotka vaatii toimenpide torin muuttamiseksi puistikoksi leikkikenttineen." (Uusi Suometar 9.2.1905)
Helsingin Sanomien Helsingin köyhyyden historiasta kertovan reportaasin mukaan Kaupunkilähetyksen Betania-kirkko valmistui Punavuoreen 1904. Edellisen valossa vaikuttaa varhaiselta ajankohdalta. Mutta niin tai näin, vielä hetki oli torielämää jäljellä, sillä
  • "Torikauppiaat Hanna Hannunen, [...] olivat rahatoimikamarilta anoneet, että he saisivat harjoittaa kauppaa Tokantorilla ensi kesäk. 1 p:ään asti. Eilisessä kokouksessaan rahatoimikamari myöntyi pyyntöön."(Uusi Suometar 10.2.1905)
Torikauppiaat ovat yhden sortin kantava voima. Nykyään puistossa näkyy "Kohottava voima", jonka on muotoillut Matti Haupt. Ja kuvannut oheisella tavalla Maria Haanpää (Flickr).

Helsingin kaupunginmuseon julkisen taiteen sivustolta selviää, että patsas liittyy kuin liittyykin taloudelliseen toimintaan. Taustalla näkyvässä talossa toimi Suomen kaapelitehdas, joka pystytti veistoksen 28.10.1962 juhliessaan 50-vuotista toimintaansa.

Viisi vuotta myöhemmin "Suomen Kaapelitehdas fuusioitiin metsäteollisuutta harjoittavaan Nokia Oy:öön".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti