maanantai 27. toukokuuta 2013

Arkistomarkkinoinnista ylioppilastutkintoon

1) Facebookin puolella näkyvät nykyään kiitettävän monet arkistot: Kansan arkisto, Kansallisarkisto, Brages Pressarkiv. Päivityksissä tuodaan esiin arkiston sisältöä, kerrotaan uutisia ja markkinoidaan tapahtumia. Laiskimmasta päästä päivittäjänä taitaa olla Hämeenlinnan maakunta-arkisto, joka on näköjään päivittänyt sivuaan viimeksi vuonna 2009, ja ahkerin on mutu-tuntumalla Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto (ELKA).

(Elka jakoi viime viikolla hauskoja mäntysuopamainoksia. Ilmeisesti arkiston kätkoissä oli myös mainosten tekijöiden tiedot, ettei tekijänoikeuksien selvittelyssä ollut vaikeuksia? Kysyy piponsa kiristänyt nipo.)

2) Ulkomaisista arkistoista seuraan brittien (vai englantilaisten?) The National Archiven blogia ja podcasteja. Paikalliseen lainsäädäntöön kuuluu salassa pidettyjen asiakirjojen vapauttaminen tietyn ajan kuluttua. Podcastien puolella olin huomannut näiden aineistojen esittelyä (tai mainostusta), mutta viime viikolla arkisto nosti vastaavasta erästä esiin laajempaa yleisöä kiinnostavan yksityiskohdan
Pitihän tuollaista päästä lukemaan ja koska aloitin selailuni arkistoyksikön loppupäästä huomasin myös Suomea koskevan pätkän. Yritin nostaa sitä esille Agricolassa, mutta valitsin niin kuivan otsikon, että Tapio Onnela ei promonnut tekstiäni vaan leikkeli koko dokumentin esille toisaalle Agricolaan. Linkitti sentään nimettömästi alkuperäiseen vähäansioiseen yritykseeni. Markkinointi ei ole ydinosaamistani, mikä on tullut aiemminkin todettua.

3) Kansallisarkistomme tuoreisiin digitointeihin kuuluvat ylioppilastutkinnon tehtävät 1874-1949. Arvatenkin niitä tullaan tällä viikolla mediassa hehkuttamaan? Kukapa ei olisi kiinnostunut entisajan tietovaatimuksista, jotka ovat nykyajan silmin (tietenkin) täysin triviaaleja.
Jossain on varmaan kuvaus siitä miten 1800-luvun lopun ylioppilaskirjoituksiin ilmoittauduttiin ja osallistuttiin? Wikipedia osaa kertoa, että "Vuonna 1874 ylioppilaskirjoitukset uudistettiin ja siirrettiin pääosin yliopistolta lukioille." Tämä siis selittänee digitoidun materiaalin aloitusvuoden.

Pikainen haku sanomalehtiarkistossa kertoo, että ainakin keskustelu ylioppilastutkinnon muodosta on ikuista. Yleisessä opettajakokouksessa kesäkuussa 1897 "otettiin käsiteltäväksi kysymys "antaako ylioppilastutkinto semmoisena kuin se nykyään on aihetta erityisiin muistutuksiin?"" (Mikkeli 18.6.1897)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti