Lapsuuteni kirjojen läpikäynnissä tuli luettua lähes peräkkäin kaksi 1890-luvulle sijoitettua kirjaa.
Kerttu Juvan Kesäsaari on alaotsikkonsa mukaan "kertomus vuodelta 1890". Alkuperäinen julkaisu 1968, toinen painos 1976. Yläluokkaan kuuluva kolmilapsinen perhe muuttaa kesäksi maalle, jossa tapahtuu yhtä ja toista. Lapsena en tainnut tajuta, että muuttokohde, jota läpi kirjan kutsutaan Drumsöksi, oli Lauttasaari enkä kyllä tuntenut Helsinkiäkään niin hyvin, että olisin hahmottanut Bulevardilta lähteneen lyhyen muuttomatkan kuin nyt.
Juva kuvaa saaren kartanoa ja huviloita tavalla, joka viittaa taustatietoon. Huvilaelämän puolesta voitaisiin elää mitä vuotta tahansa, ainoa aikasidonnainen yksityiskohta taisi olla polkupyörä uutuutena. Teksti on suunnattu melko nuorille lapsille, jotka voivat kaivata aikuisen apua kun esiin tulee Lauttasaaren venäläisalue, jossa sotilaat pitävät marssiharjoituksia. "- Ei sinne saa mennä. Lasse muisteli korkeata lankkuaitaa ja portilla olevaa vahtia. - Ne ovat tarkkoja, ettei kukaan pääse niemeen."
Elina Aron Ystävämme Karoliina (1978) on oman käsialani todistuksella "ostettu Kaisalle Porista 1982". Veikkaan, että olin lukenut sen kirjastosta jo pari kertaa ennen ostosta ja luin oman kappaleenikin useaan kertaan. Ja luin tyytyväisenä nytkin ja sijoitin lahjoituspinon sijaan kirjahyllyyni.
Karoliina on maaseudulla asuva vähävaraisemman perheen tytär, joka saa mahdollisuuden kouluopintoihin. Tyttökoulukuvauksia 1800-luvun lopulta on yli tarpeen, mutta Aron tarina on viehättävä ja elämän makuinen. Todellisuuden oloisuus voi ollakin todellisuutta, sillä Aro on prologinsa mukaan saanut innotuksensa äitinsä elämästä. Fiktion ja faktan sekoittuminen ei tällä kertaa minua harmittanut, mutta toivon, että jälkeläisille on säästetty myös totuudellinen versio, jossa Lammenrantakaupunki ja Järventaankaupunki ovat esillä oikeilla nimillään.
Kuvitus
Bicycles of 25 Years Ago. George Eastman House, Flickr Commons
Daniel Nyblinin mv-valokuva Magnus Enckellin maalauksesta Hiuksiansa suoriva tyttö
haltija (1902)
Isoisäni vuokrasi vuoden 1910 kummankin puolen Drumsöstä kesähuvilaa, samoin hänen appiukkonsa. Monissa kirjeissä kerrotaan saaren tapahtumista. Isoisän huvilan kellarin jäänteet sijaitsevat keskellä moottoritien liittymän ympyrää, mutta isoäidinisän huvilan paikka on saaren länsirannalta jo kokonaan kadonnut.
VastaaPoista