Mitä hyötyä tosiaan on hienosta käyttöliittymästä, jonka kautta voi selata (tähän iso luku ja monta nollaa) kuvia, jos niitä ei voi käyttää millään tavoin? Tai käyttäjä ei tiedä, miten niitä käytetään?Mia Meri tutustui Helsingin tietokone- ja pelikonsolimuseoon. Aikaisemmin samassa Nörttityttöjen blogissa Minna Heimolan aiheena oli Eksegetiikka nörttitytön ammattialana ja Maddie Hentusen sekä Maria Alatalon Arkeologian opiskelua Suomessa ja Ruotsissa – Indyn jalanjäljissä?
Helsingin yliopiston blogissa esittäytyy kaksi folkloristiikan opiskelijaa. Tammikuussakin oli yksi. Luulin, että folkloristiikkaan on ollut yllin kyllin hakijoita?
Teemu Siltanen kommentoi Hesarin jutun kautta menneisyyden hallintaamme.
Kenkä kulki Oulussa Teuvo Pakkalan jäljillä.
Anu Kansio kertoi Kouvola-seuran esinekeräyksestä vuonna 1962. Reijo Valta uusjulkaisi Kajaanin semin. Oppilas O. Seppäsen muistiinpanon Kiiratorstaista Sotkamon suunnalla.
Jyväskylän yliopiston kirjaston blogissa Arto Ikonen kuulutti ymmärrettävyyttä ja avoimuutta tieteeseen. Juha Siro tarkasteli omakustannetta kriittisesti:
Realismia BoD:n sivuilla on vain slogan: ”Kirjani, oma menestystarinani.” Vaikka kirjallisen maailman kustannus- ja pelisäännöt ovat muuttuneet, oikoteitä kirjalliseen tai kaupalliseen menestykseen ei ole.Mari Saavalainen luki Milja Kauniston historiallisen romaanin Synnintekijä. Kirjavinkkien Irja esitteli Diana Websterin kirjan Ikuisesti Suomi : Turku/Åbo 1952-1953.
Kuvassa Fabergén palveluksessa olleen Henrik Wigströmin käden jälkeä. Walters Art Museum via Wikimedia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti